”Jos se isänsä on sille niinku sankari nii sit jos se on joku rikollinen nii totta kai se ajattelee et seki haluaa olla” : Rikollisuuden ylisukupolvisuus ja sen ennaltaehkäisy
Hauta, Mirjami; Talasmäki, Karita (2017)
Hauta, Mirjami
Talasmäki, Karita
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083053
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkimme, millainen merkitys lapsuuden kodilla ja perheel-lä, niiden arvoilla ja normeilla sekä koulumaailmalla on siihen, että lapsi ajautuu rikollisuuden pariin. Samalla tutkimme, millainen merkitys vankilan perhetyöllä on rikollisuuden ylisukupolvisuuden kitkemisessä ja pohdimme, miten vankilan perhetyötä tulisi kehittää.
Olemme toteuttaneet opinnäytetyön laadullisella, eli kvalitatiivisellä menetelmällä. Olemme siis haastatelleet kuutta rikollistaustan omaavaa henkilöä ja kuutta rikol-listen ja heidän perheidensä parissa työskentelevää ammattilaista siten, että olemme keksineet tukikysymyksiä haastatteluihin, haastatelleet, nauhoittaneet ja litteroineet nauhat. Kaiken tämän jälkeen olemme analysoineet haastatteluja. Haastattelut ovat kestäneet puolesta tunnista yli kahteen tuntiin.
Opinnäytetyömme on aineistopohjainen, eli työtämme ohjaavat vahvasti haastateltavien antamat haastattelut. Juuri tästä syystä emme esimerkiksi työn alkuvaiheessa tienneet, että työmme erääksi osaksi tulisi esimerkiksi kouluun liittyviä seikkoja kuten oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen.
Tärkeimpänä tutkimustuloksenamme on muun muassa se, että ylisukupolvista rikollisuutta on havaittavissa jonkin verran, tätä edistävänä tekijänä on lapsen hyvä suhde rikolliseen vanhempaan, joka opettaa lapselle rikolliset normit ja arvot pienestä pitäen. Kaikki haastateltavamme olivat ilmiöön törmänneet, mutta kokemusasiantuntijoillamme ei omakohtaista kokemusta siitä ollut.
Toisena tärkeänä huomiona pidämme Suomessa tapahtuvan vankilan perhetyön pienimuotoisuutta ja painotammekin työssämme sen kehittämisen tärkeyttä. Toi-voisimme, että opinnäytetyömme myötä vankiloiden perhetyöhön saataisiin uutta näkökulmaa ja intoa kehittää sitä.
Työmme on rakentunut pikkuhiljaa valmiiksi ja se on mielestämme hyvä pohja rikollisuuden ylisukupolvisuuden tutkimiseen ja vankilan perhetyön kehitykseen Suomessa.
Olemme toteuttaneet opinnäytetyön laadullisella, eli kvalitatiivisellä menetelmällä. Olemme siis haastatelleet kuutta rikollistaustan omaavaa henkilöä ja kuutta rikol-listen ja heidän perheidensä parissa työskentelevää ammattilaista siten, että olemme keksineet tukikysymyksiä haastatteluihin, haastatelleet, nauhoittaneet ja litteroineet nauhat. Kaiken tämän jälkeen olemme analysoineet haastatteluja. Haastattelut ovat kestäneet puolesta tunnista yli kahteen tuntiin.
Opinnäytetyömme on aineistopohjainen, eli työtämme ohjaavat vahvasti haastateltavien antamat haastattelut. Juuri tästä syystä emme esimerkiksi työn alkuvaiheessa tienneet, että työmme erääksi osaksi tulisi esimerkiksi kouluun liittyviä seikkoja kuten oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen.
Tärkeimpänä tutkimustuloksenamme on muun muassa se, että ylisukupolvista rikollisuutta on havaittavissa jonkin verran, tätä edistävänä tekijänä on lapsen hyvä suhde rikolliseen vanhempaan, joka opettaa lapselle rikolliset normit ja arvot pienestä pitäen. Kaikki haastateltavamme olivat ilmiöön törmänneet, mutta kokemusasiantuntijoillamme ei omakohtaista kokemusta siitä ollut.
Toisena tärkeänä huomiona pidämme Suomessa tapahtuvan vankilan perhetyön pienimuotoisuutta ja painotammekin työssämme sen kehittämisen tärkeyttä. Toi-voisimme, että opinnäytetyömme myötä vankiloiden perhetyöhön saataisiin uutta näkökulmaa ja intoa kehittää sitä.
Työmme on rakentunut pikkuhiljaa valmiiksi ja se on mielestämme hyvä pohja rikollisuuden ylisukupolvisuuden tutkimiseen ja vankilan perhetyön kehitykseen Suomessa.