Työntekijöiden kokemuksia päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa työskentelystä
Tuomiranta, Laura (2017)
Tuomiranta, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702172496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702172496
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa henkilökunnan kokemuksia päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa työskentelystä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sopimusvuoren erään päiväpalveluyksikön kanssa. Tehtävinä oli selvittää, millaisia päihdeongelmia palvelunkäyttäjillä esiintyi, miten palvelunkäyttäjien päihdeongelmat vaikuttivat päiväpalveluiden toimintaan osallistumiseen ja millaista päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa työskentely oli ollut. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää mielenterveyskuntoutustyön kehittämistä tuomalla esiin henkilökunnan kokemuksia työskentelystä päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla päiväpalveluyksikön työntekijöitä. Teemahaastattelut auki kirjoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että työntekijöillä oli hyvin erilaisia kokemuksia päihdeongelmien yleisyydestä. Työntekijöiden mukaan alkoholin käyttäminen näyttäytyi päiväpalveluiden arjessa selkeimmin, mutta päihdyttävien aineiden sekakäytön koettiin yleistyvän jatkuvasti. Tuloksista ilmeni, että työtekijät pitivät nykyisiä päihdepalveluita riittämättöminä. Työntekijät kuvasivat myös joidenkin palvelunkäyttäjien tuoneen esiin, että avun saaminen päihdeongelmaan oli ollut vaikeaa. Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät kokivat palvelunkäyttäjien päihdeongelmien vaikeuttavan päiväpalveluiden toimintaan sitoutumista ja aiheuttavan poissaoloja. Lisäksi päihteiden käytöllä oli vaikutuksia niin työntekijöiden kuin palvelunkäyttäjien turvallisuuteen sekä palvelunkäyttäjien keskinäisiin väleihin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että työntekijät kokivat yhteisöllisyyden sekä palvelunkäyttäjien inhimillisen kohtaamisen olevan tärkeässä osassa erityisesti päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa työskenneltäessä. Päiväpalveluiden toimintaan osallistumisen kautta palvelunkäyttäjät olivat saaneet elämäänsä säännöllisyyttä ja uutta sisältöä, mikä oli auttanut monia palvelunkäyttäjiä vähentämään päihteiden käyttöä. Päiväpalveluissa työntekijät eivät tehneet hoitotyötä, mutta heidän työhönsä kuitenkin kuului palvelunkäyttäjien voinnin seuranta ja tarvittaessa hoidon piiriin ohjaaminen. Työntekijät pitivät päihdetyöhön liittyvää osaamista erittäin tärkeänä. Opinnäytetyön kehitysehdotuksena on, että työntekijöiden päihdeosaamiseen liittyvää koulutusta lisättäisiin ja jatkossa voitaisiin tutkia, millaisia vaikutuksia työntekijöiden kouluttamisella on ollut. Lisäksi voisi olla tarpeellista selvittää, millaiseksi palvelunkäyttäjät ovat kokeneet mahdollisuutensa saada apua päihdeongelmaansa ja millaisista palveluista he kokisivat eniten hyötyvänsä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että työntekijöillä oli hyvin erilaisia kokemuksia päihdeongelmien yleisyydestä. Työntekijöiden mukaan alkoholin käyttäminen näyttäytyi päiväpalveluiden arjessa selkeimmin, mutta päihdyttävien aineiden sekakäytön koettiin yleistyvän jatkuvasti. Tuloksista ilmeni, että työtekijät pitivät nykyisiä päihdepalveluita riittämättöminä. Työntekijät kuvasivat myös joidenkin palvelunkäyttäjien tuoneen esiin, että avun saaminen päihdeongelmaan oli ollut vaikeaa. Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät kokivat palvelunkäyttäjien päihdeongelmien vaikeuttavan päiväpalveluiden toimintaan sitoutumista ja aiheuttavan poissaoloja. Lisäksi päihteiden käytöllä oli vaikutuksia niin työntekijöiden kuin palvelunkäyttäjien turvallisuuteen sekä palvelunkäyttäjien keskinäisiin väleihin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että työntekijät kokivat yhteisöllisyyden sekä palvelunkäyttäjien inhimillisen kohtaamisen olevan tärkeässä osassa erityisesti päihdeongelmaisten palvelunkäyttäjien kanssa työskenneltäessä. Päiväpalveluiden toimintaan osallistumisen kautta palvelunkäyttäjät olivat saaneet elämäänsä säännöllisyyttä ja uutta sisältöä, mikä oli auttanut monia palvelunkäyttäjiä vähentämään päihteiden käyttöä. Päiväpalveluissa työntekijät eivät tehneet hoitotyötä, mutta heidän työhönsä kuitenkin kuului palvelunkäyttäjien voinnin seuranta ja tarvittaessa hoidon piiriin ohjaaminen. Työntekijät pitivät päihdetyöhön liittyvää osaamista erittäin tärkeänä. Opinnäytetyön kehitysehdotuksena on, että työntekijöiden päihdeosaamiseen liittyvää koulutusta lisättäisiin ja jatkossa voitaisiin tutkia, millaisia vaikutuksia työntekijöiden kouluttamisella on ollut. Lisäksi voisi olla tarpeellista selvittää, millaiseksi palvelunkäyttäjät ovat kokeneet mahdollisuutensa saada apua päihdeongelmaansa ja millaisista palveluista he kokisivat eniten hyötyvänsä.