HYVÄ PEREHDYTYS PALVELUOHJAUKSEEN : Saarikan palveluohjaus
Hartikainen, Kirsi; Karstinen, Orvokki (2017)
Hartikainen, Kirsi
Karstinen, Orvokki
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702152433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702152433
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hartikainen Kirsi, Diakonia – ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Karstinen Orvokki Jyväskylän ammattikorkea-koulu. Jyväskylä. Kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma, Kuntoutuksenohjaaja (AMK). Kevät 2017, 43 s., 6 liitettä.
Hyvä perehdytys palveluohjaukseen - kirjallisuuskatsaus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja palveluohjaajien haastattelun avulla saada tietoa, millainen on hyvä perehdytys uusille palveluohjaajille. Tarkoituksena oli kehittää palveluohjauksen perehdytysprosessia sekä tuottaa Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjaukseen perehdytysopas. Toimeksiantajana oli Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjausyksikkö. Aihe nousi palveluohjausyksikön tarpeesta perehdytyksen toteutuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiin: Millaista perehdytyksen tulee olla, jotta uuden palveluohjaajan olisi helpompaa aloittaa työskentely Saarikan palveluohjaajana? Palveluohjaajien näkemyksiä uuden työntekijän sopeuttamisen ja perehdyttämisen merkityksestä. Toimeksiantajan toive oli myös hiljaisen tiedon näkyväksi saaminen.
Opinnäytetyön tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen sekä teemahaastattelun menetelmällä. Aineisto kerättiin tietokantahauilla määrättyjä hakusanoja ja rajauksia käyttäen. Lopullinen aineisto muodostui seitsemästä artikkelista. Toisena tiedonkeruu menetelmänä toteutimme teemahaastattelun kahdeksalle palveluohjaajalle. Molemmilla menetelmillä hankittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tällä hetkellä Saarikassa työskentelevät palveluohjaajat kokivat saaneensa hyvää perehdytystä, mutta uusien palveluohjaajien ja sijaisten perehdyttäminen vie paljon työaikaa perehdytyskansion puuttumisen vuoksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palveluohjausyksikössä perehdytyksen toteutuksessa ja arvioimisessa. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa minkälaista perehdytyksen tulisi olla uusille palveluohjaajille. Johtopäätöksenä on, että lisätieto perehdytyksestä sekä hiljaisen tiedon tunnistaminen ja esille tuominen ovat työvälineitä Saarikan palveluohjausyksikön perehdytyksen kehittämisessä.
Asiasanat: Perehdytys, perehdyttäminen, hiljainen tieto, palveluohjaus, palveluohjaaja.
Hartikainen Kirsi, Diakonia – ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Karstinen Orvokki Jyväskylän ammattikorkea-koulu. Jyväskylä. Kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma, Kuntoutuksenohjaaja (AMK). Kevät 2017, 43 s., 6 liitettä.
Hyvä perehdytys palveluohjaukseen - kirjallisuuskatsaus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja palveluohjaajien haastattelun avulla saada tietoa, millainen on hyvä perehdytys uusille palveluohjaajille. Tarkoituksena oli kehittää palveluohjauksen perehdytysprosessia sekä tuottaa Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjaukseen perehdytysopas. Toimeksiantajana oli Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjausyksikkö. Aihe nousi palveluohjausyksikön tarpeesta perehdytyksen toteutuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiin: Millaista perehdytyksen tulee olla, jotta uuden palveluohjaajan olisi helpompaa aloittaa työskentely Saarikan palveluohjaajana? Palveluohjaajien näkemyksiä uuden työntekijän sopeuttamisen ja perehdyttämisen merkityksestä. Toimeksiantajan toive oli myös hiljaisen tiedon näkyväksi saaminen.
Opinnäytetyön tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen sekä teemahaastattelun menetelmällä. Aineisto kerättiin tietokantahauilla määrättyjä hakusanoja ja rajauksia käyttäen. Lopullinen aineisto muodostui seitsemästä artikkelista. Toisena tiedonkeruu menetelmänä toteutimme teemahaastattelun kahdeksalle palveluohjaajalle. Molemmilla menetelmillä hankittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tällä hetkellä Saarikassa työskentelevät palveluohjaajat kokivat saaneensa hyvää perehdytystä, mutta uusien palveluohjaajien ja sijaisten perehdyttäminen vie paljon työaikaa perehdytyskansion puuttumisen vuoksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palveluohjausyksikössä perehdytyksen toteutuksessa ja arvioimisessa. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa minkälaista perehdytyksen tulisi olla uusille palveluohjaajille. Johtopäätöksenä on, että lisätieto perehdytyksestä sekä hiljaisen tiedon tunnistaminen ja esille tuominen ovat työvälineitä Saarikan palveluohjausyksikön perehdytyksen kehittämisessä.
Asiasanat: Perehdytys, perehdyttäminen, hiljainen tieto, palveluohjaus, palveluohjaaja.