Kuumetta esiripun noustessa ja laskiessa : Miksi jännittää ja pelottaa? Keinoja kuumeen hallintaan
Toiva-Kärkkäinen, Jutta (2016)
Toiva-Kärkkäinen, Jutta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702082204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702082204
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee esiintymisjännitystä. Tavoitteeni on ollut löytää syitä kovaan esiintymisjännitykseeni, ja sitä kautta avata uusia polkuja selvitä jännityksen kanssa, niin että se ei hallitse minua, vaan minä sitä. Sivuan työssäni myös muuta esillä olon jännitystä.
Käsittelen työssäni myöskin kuolemanpelkoa, joka on hallinnut esiintymisjännityksen ja muiden jännitysten ohella elämääni. Olen löytänyt pelkojen välillä samankaltaisuuksia ja yhtymäkohtia. On kuitenkin tärkeää erottaa mikä on jännittämisen ja pelon ero. Tiedän monien esiintyvien taiteilijoiden ohellani kärsivän erilaisista pelko -ja jännitystiloista, vaikka saatetaan toisin ajatella. Yritän myös avata tuota paradoksia.
Esitän työssäni erilaisia selviytymiskeinoja, mitään ”poppakonsteja” ei ole. Tärkeintä on, ettei kiellä jännittämistään tai pakene pelkoa, kohtaaminen on avainasia. Kohtaamisesta lähtee kaikki. Keinot pelkojen hallintaan voivat lähteä fyysisestä tekemisestä, mutta lopulta todelliset muutokset vaativat ajattelutavan muutosta, muutosta suhtautumisessa pelkoon.
Uskon, että työstä on hyötyä kaikille ihmisille, jotka esiintyvät työkseen tai harrastavat esiintymistä – tai haluavat esiintyä, mutta kokevat jännittävänsä liikaa. Työni antaa yleispätevää tietoa kaikenlaisten pelkotilojen kanssa kamppaileville. Kuten sanottua, pelot liittyvät toisiinsa, niin kuin asiat yleensäkin.
Käsittelen työssäni myöskin kuolemanpelkoa, joka on hallinnut esiintymisjännityksen ja muiden jännitysten ohella elämääni. Olen löytänyt pelkojen välillä samankaltaisuuksia ja yhtymäkohtia. On kuitenkin tärkeää erottaa mikä on jännittämisen ja pelon ero. Tiedän monien esiintyvien taiteilijoiden ohellani kärsivän erilaisista pelko -ja jännitystiloista, vaikka saatetaan toisin ajatella. Yritän myös avata tuota paradoksia.
Esitän työssäni erilaisia selviytymiskeinoja, mitään ”poppakonsteja” ei ole. Tärkeintä on, ettei kiellä jännittämistään tai pakene pelkoa, kohtaaminen on avainasia. Kohtaamisesta lähtee kaikki. Keinot pelkojen hallintaan voivat lähteä fyysisestä tekemisestä, mutta lopulta todelliset muutokset vaativat ajattelutavan muutosta, muutosta suhtautumisessa pelkoon.
Uskon, että työstä on hyötyä kaikille ihmisille, jotka esiintyvät työkseen tai harrastavat esiintymistä – tai haluavat esiintyä, mutta kokevat jännittävänsä liikaa. Työni antaa yleispätevää tietoa kaikenlaisten pelkotilojen kanssa kamppaileville. Kuten sanottua, pelot liittyvät toisiinsa, niin kuin asiat yleensäkin.