Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan : Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle
Antikainen, Päivi (2017)
Antikainen, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021910
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ajantasaisen varfariinihoidon kokonaisuutta ja sen käytännön toteutusta sairaanhoitajan toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, onko varfariinihoito suositusten mukaisesti järjestettyä ja miten se näkyy sairaanhoitajan työssä INR-poliklinikalla. Varfariini on yleisimmin käytetty lääke pitkäaikaisessa antikoagulaatiohoidossa ja sen käytön arvellaan edelleen lisääntyvän väestön ikääntymisen myötä. Varfariinihoito on haasteellista ja sen ominaispiirteisiin kuuluvat suuret yksilölliset vaihtelut annostuksessa sekä lääkeaineen kapea terapeuttinen leveys. Onnistuneen varfariinihoidon perusta on potilaan hyvä hoitoon sitoutuminen, mutta huonon hoitoon sitoutumisen tiedetään olevan maailmanlaajuinen ongelma. Potilaiden hoitoon sitoutuminen ja hoitotasapainosta huolehtiminen edellyttävät säännöllistä hoidon seurantaa ja hyvää tiedonkulkua.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varfariinihoidon ja sen seurannan sekä potilaan ohjaamisen ja hoitoon sitoutumisen käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui varfariinihoitoa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä varfariinihoidon toteutuksen suosituksiin. Opinnäytetyö edustaa kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta INR-poliklinikkatoiminnan nykytilasta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun havainnointilomakkeen avulla. Havainnointi tapahtui INR-poliklinikalla kolmena päivänä marraskuussa 2016 ja havainnoituja tilanteita kertyi 90. Saatu aineisto analysoitiin manuaalisella laskennalla ja tulokset esitettiin frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. Saatuja tuloksia verrattiin varfariinihoidosta annettuihin suosituksiin.
Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli potilaiden hoitoon sitoutumisen edistämisessä. Kyseisessä työssä tarvitaan vahvaa tietopohjaa varfariinihoidosta ja monipuolista osaamista potilaiden ohjaamisessa. Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että INR-poliklinikan toiminta perustui suosituksiin ja oli hyvin järjestettyä ja hoitajien ammattitaito oli ajantasaista. Toiminnassa ei ollut havaittavissa merkittäviä kehittämistarpeita, mutta muutamiin seikkoihin voisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Aikaisemmin tehtyjen hoitopäätösten vaikutuksia kannattaisi hyödyntää potilaiden hoitoa suunniteltaessa. Tämän vuoksi potilaiden hoitoon liittyvien yksityiskohtien kirjaaminen on tärkeää. Potilailta tulisi tiedustella useammin varfariinihoitoon liittyvistä ohjauksen tarpeista. Tulosten perusteella ohjaaminen oli varsin vähäistä ja rajoittui lähes yksinomaan suulliseen informaatioon. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ohjaus saavuttaa potilaat parhaiten lyhyinä, mutta säännöllisinä toistoina annettuna ja kirjallisella informaatiolla vahvistettuna.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varfariinihoidon ja sen seurannan sekä potilaan ohjaamisen ja hoitoon sitoutumisen käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui varfariinihoitoa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä varfariinihoidon toteutuksen suosituksiin. Opinnäytetyö edustaa kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta INR-poliklinikkatoiminnan nykytilasta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun havainnointilomakkeen avulla. Havainnointi tapahtui INR-poliklinikalla kolmena päivänä marraskuussa 2016 ja havainnoituja tilanteita kertyi 90. Saatu aineisto analysoitiin manuaalisella laskennalla ja tulokset esitettiin frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. Saatuja tuloksia verrattiin varfariinihoidosta annettuihin suosituksiin.
Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli potilaiden hoitoon sitoutumisen edistämisessä. Kyseisessä työssä tarvitaan vahvaa tietopohjaa varfariinihoidosta ja monipuolista osaamista potilaiden ohjaamisessa. Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että INR-poliklinikan toiminta perustui suosituksiin ja oli hyvin järjestettyä ja hoitajien ammattitaito oli ajantasaista. Toiminnassa ei ollut havaittavissa merkittäviä kehittämistarpeita, mutta muutamiin seikkoihin voisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Aikaisemmin tehtyjen hoitopäätösten vaikutuksia kannattaisi hyödyntää potilaiden hoitoa suunniteltaessa. Tämän vuoksi potilaiden hoitoon liittyvien yksityiskohtien kirjaaminen on tärkeää. Potilailta tulisi tiedustella useammin varfariinihoitoon liittyvistä ohjauksen tarpeista. Tulosten perusteella ohjaaminen oli varsin vähäistä ja rajoittui lähes yksinomaan suulliseen informaatioon. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ohjaus saavuttaa potilaat parhaiten lyhyinä, mutta säännöllisinä toistoina annettuna ja kirjallisella informaatiolla vahvistettuna.