"Et jos ois joskus joku kysyny, et miten mä jaksan" : KOKEMUKSIA MIELENTERVEYSOMAISEN ROOLISTA JA LEIMAUTUMISESTA
Rautamies, Ella; Vanhakylä, Suvi (2017)
Rautamies, Ella
Vanhakylä, Suvi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701181464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701181464
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Rautamies, Ella & Vanhakylä Suvi. ”Et jos ois joskus joku kysyny, et miten mä jaksan.” Kokemuksia mielenterveysomaisen roolista ja leimautumisesta. Hel-sinki, kevät 2017, 48 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia mielenterveys-omaisilla on roolistaan ja leimautumisesta. Opinnäytteemme tavoitteena on tuoda esille mielenterveysomaisten ääntä, sillä sairastuneen kokemukset jättä-vät nämä kokemukset usein varjoonsa. Häpeä tunteena ja mielenterveyson-gelmien yhteys häpeänkokemuksiin ovat aiheena jatkuvasti ajankohtaisia ja tietoisuutta niistä tulisi lisätä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, johon haastateltiin kuutta yhteis-työtahojemme FinFami Uusimaa ry:n sekä Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatri-sen yhdistyksen asiakasta. Yhteistyötahojen toiveesta tutkimuksessa käytetään heidän asiakkaistaan eli sairastuneiden läheisistä ja omaisista nimitystä mie-lenterveysomainen. Omainen viittaa usein ainoastaan perheenjäseniin, mutta mielenterveysomaisen rooli ei vaadi perhesuhdetta. Tutkimuksen aineisto ke-rättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin ryhmähaastatte-luna. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyn-täen ja tämän pohjalta muodostettiin opinnäytetyömme tutkimustulokset.
Tulokset osoittavat mielenterveysomaisen roolin monin tavoin kuormittavaksi arjessa ja elämän eri osa-alueilla. Mielenterveysomaiset ovat arjen tukena ja turvana läheiselleen ja ovat sairastumisen jälkeen joutuneet ottamaan entistä suuremman vastuun myös läheisensä arjen sujuvuudesta. Roolin kuormitta-vuus voi laukaista myös omaisissa itsessään niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita. Rooli on raskas henkisesti, sopeutumisprosessi ja sairauden herättä-mien vaikeiden tunteiden käsittely vaativat tilaa ja aikaa. Mielenterveysomais-ten mukaan ensiarvoisen tärkeää oman jaksamisen kannalta on tarpeen vaa-tiessa pystyä rajaamaan läheistään ja ottamaan irtiottoja arjesta. Tutkimuksem-me osoittaa, että mielenterveysomaisten kokemusten mukaan pelot ja ennak-koluulot mielenterveysongelmia kohtaan ylläpitävät leimautumista ympäristön taholta. Mielenterveysomaiset kertovat saaneensa erilaista kohtelua ympäristöl-tään läheisensä mielenterveysongelman vuoksi. Mielenterveysongelma on siis sairastuneen lähipiiriäkin leimaava tekijä.
Asiasanat: leimautuminen, häpeä, mielenterveyshäiriöt, kokemus, mielenter-veysjärjestöt, kvalitatiivinen tutkimus.
Rautamies, Ella & Vanhakylä Suvi. ”Et jos ois joskus joku kysyny, et miten mä jaksan.” Kokemuksia mielenterveysomaisen roolista ja leimautumisesta. Hel-sinki, kevät 2017, 48 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia mielenterveys-omaisilla on roolistaan ja leimautumisesta. Opinnäytteemme tavoitteena on tuoda esille mielenterveysomaisten ääntä, sillä sairastuneen kokemukset jättä-vät nämä kokemukset usein varjoonsa. Häpeä tunteena ja mielenterveyson-gelmien yhteys häpeänkokemuksiin ovat aiheena jatkuvasti ajankohtaisia ja tietoisuutta niistä tulisi lisätä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, johon haastateltiin kuutta yhteis-työtahojemme FinFami Uusimaa ry:n sekä Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatri-sen yhdistyksen asiakasta. Yhteistyötahojen toiveesta tutkimuksessa käytetään heidän asiakkaistaan eli sairastuneiden läheisistä ja omaisista nimitystä mie-lenterveysomainen. Omainen viittaa usein ainoastaan perheenjäseniin, mutta mielenterveysomaisen rooli ei vaadi perhesuhdetta. Tutkimuksen aineisto ke-rättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin ryhmähaastatte-luna. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyn-täen ja tämän pohjalta muodostettiin opinnäytetyömme tutkimustulokset.
Tulokset osoittavat mielenterveysomaisen roolin monin tavoin kuormittavaksi arjessa ja elämän eri osa-alueilla. Mielenterveysomaiset ovat arjen tukena ja turvana läheiselleen ja ovat sairastumisen jälkeen joutuneet ottamaan entistä suuremman vastuun myös läheisensä arjen sujuvuudesta. Roolin kuormitta-vuus voi laukaista myös omaisissa itsessään niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita. Rooli on raskas henkisesti, sopeutumisprosessi ja sairauden herättä-mien vaikeiden tunteiden käsittely vaativat tilaa ja aikaa. Mielenterveysomais-ten mukaan ensiarvoisen tärkeää oman jaksamisen kannalta on tarpeen vaa-tiessa pystyä rajaamaan läheistään ja ottamaan irtiottoja arjesta. Tutkimuksem-me osoittaa, että mielenterveysomaisten kokemusten mukaan pelot ja ennak-koluulot mielenterveysongelmia kohtaan ylläpitävät leimautumista ympäristön taholta. Mielenterveysomaiset kertovat saaneensa erilaista kohtelua ympäristöl-tään läheisensä mielenterveysongelman vuoksi. Mielenterveysongelma on siis sairastuneen lähipiiriäkin leimaava tekijä.
Asiasanat: leimautuminen, häpeä, mielenterveyshäiriöt, kokemus, mielenter-veysjärjestöt, kvalitatiivinen tutkimus.