Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta
Takalo-Mattila, Heidi (2016)
Takalo-Mattila, Heidi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016123121566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016123121566
Tiivistelmä
Mielenkiinto aiheeseen heräsi mielenterveysharjoittelujakson aikana, joka toteutettiin kuntouttavassa asumisyksikkö Purossa. Opinnäytetyön tekijällä on myös urheilutausta, joka osaltaan vaikutti aiheen valintaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuntouttavassa asumisyksikkö Purossa asuvien mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta ja selvittää, miten liikunta vaikuttaa heidän mielialaansa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ryhmäliikunnan tuomia vaikutuksia, sekä kuinka paljon mielenterveyskuntoutujat liikkuvat ja millä tavalla. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tuloksia voitaisiin hyödyntää osana mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisprosessia ja kuntoutussuunnitelmaa.
Teoreettinen viitekehys koostuu avainsanojen; liikunta, mielenterveys, mielenterveyshäiriö ja mielenterveyskuntoutuja avaamisesta. Mukana on lisäksi aikaisempaa tutkimustietoa. Lähteenä on käytetty pääosin kirja- ja internetlähteitä, jotka on julkaistu 10 vuoden sisällä. Tietoa on etsitty sekä englannin että suomen kielellä. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimus aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Haastattelukysymyksiä oli yhteensä 17. Haastatteluun osallistui neljä mielenterveyskuntoutujaa, joista osa oli naisia ja osa miehiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat lähes päivittäin ja mieluisin liikuntamuoto on kävely. Tulokset osoittivat, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat elämäntavan, terveydellisten syiden sekä hyvän olon tunteen vuoksi. Mielenterveyskuntoutujat olivat yhtä mieltä siitä, että liikunta kohensi heidän mielialaansa ja auttoi muunmuassa hermostuneisuuteen ja väsymykseen. Ryhmäliikunta koettiin yhtenäisesti olevan positiivinen asia, mutta vain puolet otti osaa Vaskoolin tarjoamiin ryhmäliikuntamuotoihin. Tulevaisuudessa mielenterveyskuntoutujat aikoivat säilyttää liikunnan osana elämää ja he kokivat sen myös olevan tärkeä osa kuntoutusta. Tuloksista voidaan siis päätellä, että liikunnalla on positiivinen vaikutus mielenterveyskuntoutujien mielialaan ja liikunta olisi tärkeää ottaa mukaan kuntoutussuunnitelmaan.
Teoreettinen viitekehys koostuu avainsanojen; liikunta, mielenterveys, mielenterveyshäiriö ja mielenterveyskuntoutuja avaamisesta. Mukana on lisäksi aikaisempaa tutkimustietoa. Lähteenä on käytetty pääosin kirja- ja internetlähteitä, jotka on julkaistu 10 vuoden sisällä. Tietoa on etsitty sekä englannin että suomen kielellä. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimus aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Haastattelukysymyksiä oli yhteensä 17. Haastatteluun osallistui neljä mielenterveyskuntoutujaa, joista osa oli naisia ja osa miehiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat lähes päivittäin ja mieluisin liikuntamuoto on kävely. Tulokset osoittivat, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat elämäntavan, terveydellisten syiden sekä hyvän olon tunteen vuoksi. Mielenterveyskuntoutujat olivat yhtä mieltä siitä, että liikunta kohensi heidän mielialaansa ja auttoi muunmuassa hermostuneisuuteen ja väsymykseen. Ryhmäliikunta koettiin yhtenäisesti olevan positiivinen asia, mutta vain puolet otti osaa Vaskoolin tarjoamiin ryhmäliikuntamuotoihin. Tulevaisuudessa mielenterveyskuntoutujat aikoivat säilyttää liikunnan osana elämää ja he kokivat sen myös olevan tärkeä osa kuntoutusta. Tuloksista voidaan siis päätellä, että liikunnalla on positiivinen vaikutus mielenterveyskuntoutujien mielialaan ja liikunta olisi tärkeää ottaa mukaan kuntoutussuunnitelmaan.