Uusi kirjanpitolaki : lakiuudistusten käyttöönotto tilitoimistoissa
Nummela, Saija (2016)
Nummela, Saija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122221450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122221450
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin uuden kirjanpitolain mukanaan tuomia muutoksia tilitoimistoympäristölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää merkittävimmät lakiuudistuksen tuomat muutokset sekä laatia ohjeistus, jonka pohjalta tilitoimistoissa voidaan päättää, millä tasolla vapaaehtoiset huojennukset otetaan käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tilitoimistolle, josta käytetään nimeä tilitoimisto x. Opinnäytetyön rajauksessa hyödynnettiin toimeksiantaja tilitoimiston asiakaskantaa, mutta lopputuotoksen osalta, opinnäytetyön on tarkoitus palvella myös muita tilitoimistoja. Opinnäytetyössä ei otettu kantaa lainkaan pientä suurempien kirjanpitovelvollisten tilinpäätöksestä säätävää kirjanpitoasetusta koskeviin muutoksiin, sillä suurin osa tilitoimiston asiakaskannasta on tätä pienempiä.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui kirjanpitolakia käsittelevän kirjallisuuden sekä kirjanpitolain ja valtioneuvoston kirjanpitoasetuksen ja hallituksen esityksen pohjalta. Opinnäytetyön tuotosta varten haastateltiin kirjanpitolautakunnan jäsentä Leena Rekola-Niemistä. Lopputuotoksena oleva ohjeistus laadittiin teorian sekä haastattelujen tulosten pohjalta. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa. Osa tuloksista saavutettiin Rekola-Niemisen kirjanpitolaki aiheisen luennon yhteydessä ja loput vastauksista saatiin sähköpostihaastattelun avulla. Haastattelumenetelmäksi valikoitui sähköposti sen ajattomuudesta johtuen.
Kirjanpitolakiin tuli niin termistö muutoksia, kuin suoranaisia muutoksia tilinpäätöksen laadintaan. Osa lakiuudistuksen muutoksista on ollut kirjapidossa käytössä jo pitkään, mutta nyt esimerkiksi olennaisuuden periaate nostetiin asetuksen puolelta osaksi kirjanpitolakia. Suurin osa muutoksista koskee pieniä ja mikrokokoisia kirjanpitovelvollisia. Tilinpäätöksen saa jatkossa esittää lyhennettynä pienissä ja mikrokokoisissa yrityksissä. Myös pakollisena esitettävien liitetietojen määrään tuli huomattavia kevennyksiä pienille kirjanpitovelvollisille. Tähän mennessä tilitoimistoissa ei ole suhtauduttu kevennyksiin kovin positiivisesti, sillä supistetut tiedot yritysten tilinpäätöksessä voivat esimerkiksi lainaa haettaessa työllistää kirjanpitoa entistä enemmän, kun tilinpäätöstä lähdetään laatimaan pidennettynä jälkeenpäin.
Mikrokoinen toiminimi, joka ei ylitä tiettyjä kokorajoja, voi jatkossa halutessaan jättää koko tilinpäätöksen laatimatta, eikä heiltä vaadita enää kahdenkertaista kirjanpitoakaan. Tämän todettiin tuovan jatkossa paljon epävarmuutta tuleviin toimintatapoihin esimerkiksi verotuksen osalta. Huojennuksista koettiin olevan hyötyä esimerkiksi liitetietojen osalta, jos liitetietojen olettamia käytetään oikein. Huojennusten käyttöönottoa tulee kuitenkin harkita erittäin tarkkaan ja tilitoimistoissa olisi hyvä luoda yhtenevät toimintaohjeet eri huojennusten käyttöön.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui kirjanpitolakia käsittelevän kirjallisuuden sekä kirjanpitolain ja valtioneuvoston kirjanpitoasetuksen ja hallituksen esityksen pohjalta. Opinnäytetyön tuotosta varten haastateltiin kirjanpitolautakunnan jäsentä Leena Rekola-Niemistä. Lopputuotoksena oleva ohjeistus laadittiin teorian sekä haastattelujen tulosten pohjalta. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa. Osa tuloksista saavutettiin Rekola-Niemisen kirjanpitolaki aiheisen luennon yhteydessä ja loput vastauksista saatiin sähköpostihaastattelun avulla. Haastattelumenetelmäksi valikoitui sähköposti sen ajattomuudesta johtuen.
Kirjanpitolakiin tuli niin termistö muutoksia, kuin suoranaisia muutoksia tilinpäätöksen laadintaan. Osa lakiuudistuksen muutoksista on ollut kirjapidossa käytössä jo pitkään, mutta nyt esimerkiksi olennaisuuden periaate nostetiin asetuksen puolelta osaksi kirjanpitolakia. Suurin osa muutoksista koskee pieniä ja mikrokokoisia kirjanpitovelvollisia. Tilinpäätöksen saa jatkossa esittää lyhennettynä pienissä ja mikrokokoisissa yrityksissä. Myös pakollisena esitettävien liitetietojen määrään tuli huomattavia kevennyksiä pienille kirjanpitovelvollisille. Tähän mennessä tilitoimistoissa ei ole suhtauduttu kevennyksiin kovin positiivisesti, sillä supistetut tiedot yritysten tilinpäätöksessä voivat esimerkiksi lainaa haettaessa työllistää kirjanpitoa entistä enemmän, kun tilinpäätöstä lähdetään laatimaan pidennettynä jälkeenpäin.
Mikrokoinen toiminimi, joka ei ylitä tiettyjä kokorajoja, voi jatkossa halutessaan jättää koko tilinpäätöksen laatimatta, eikä heiltä vaadita enää kahdenkertaista kirjanpitoakaan. Tämän todettiin tuovan jatkossa paljon epävarmuutta tuleviin toimintatapoihin esimerkiksi verotuksen osalta. Huojennuksista koettiin olevan hyötyä esimerkiksi liitetietojen osalta, jos liitetietojen olettamia käytetään oikein. Huojennusten käyttöönottoa tulee kuitenkin harkita erittäin tarkkaan ja tilitoimistoissa olisi hyvä luoda yhtenevät toimintaohjeet eri huojennusten käyttöön.