Sairaanhoitajan erityisosaaminen päivystyksessä : Hoidon tarpeen arvioinnin sekä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan kehittäminen
Kyrölä, Laura; Laitinen, Päivi (2016)
Kyrölä, Laura
Laitinen, Päivi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921036
Tiivistelmä
Päivystyshoidon tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoito, jonka edellytyksenä on riittävä asiantuntemus. Päivystyksessä tulee työskennellä kokenut, osaava ja alueen toimintatavat tunteva henkilöstö. Osaaminen edellyttää jatkuvaa henkilökunnan kehittämistä lisäkoulutuksen avulla. Päivystyksen tärkein tehtävä on hoitaa päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat. Kattava triage on kehittynein potilasluokittelun ja kiireellisyyden määrittämisen tapa. Päämääränä on saada jokaiselta potilaalta lyhyessä ajassa riittävä tietopohja hoidon tarpeen ja kiireellisyyden määrittämiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Valkeakosken sairaalan päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia Emergency Severity Index (ESI)-kiireellisyysluokituksen pohjalta. Tarkoituksena oli myös analysoida potilaskertomusten pohjalta sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä, sekä selvittää onko toimittu päivystyksen hoitoprotokollien mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena oli kouluttaa triagehoitajia saatujen tietojen pohjalta.
Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat päivystyksen sairaanhoitajat, jotka työskentelevät triagessa sekä sairaanhoitajan vastaanotolla. Keräsimme aineistoa analysoimalla potilaskertomuksia. ESI-luokituksen osalta analysoimme yhteensä 300 potilastapausta sekä sairaanhoitajan vastaanottokäyntien osalta 50 potilastapausta. Keräsimme aineistoa myös tekemällä triagehoitajille alku- ja loppukartoituskyselyt, jotka koostuivat case-testeistä. Kartoitusten välissä järjestimme heille koulutustapahtuman, jonka painopisteitä olivat ESI-luokitus ja potilaan kliininen tutkiminen. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää ja yhtenäistää hoidon tarpeen arviointia sekä hoitajien kliinisiä taitoja potilaan tutkimisen osalta. Hoitajien taitojen kehittymisen myötä tavoitteena oli parantaa koko päivystys-toiminnan sujuvuutta sekä potilasturvallisuutta.
Potilaskertomusanalyysien perusteella puutteita oli kiireellisten eli ESI2-potilaiden tunnistamisessa sekä potilaiden tutkimisessa sairaanhoitajan vastaanotolla. Kyselyjen perusteella triagehoitajien tekemien ESI-luokitusten oikeellisuus parani 12% alkukartoituksesta loppukartoitukseen. Sairaanhoitajan vastaanottokäyntien osalta hoitajien osaaminen pysyi lähes muuttumattomana. Koulutustapahtuman jälkeen on ollut havaittavissa positiivista muutosta triagehoitajien asenteissa sekä kiireellisyysluokituksen että sairaanhoitajan vastaanottokäyntien tekemiseen.
Jatkotutkimusehdotuksena on analysoida potilaskertomuksia uudelleen, onko ESI-luokitus ja työskentely sairaanhoitajan vastaanotolla parantunut alkukartoitukseen nähden. Kehittämisehdotuksena on työpaikkakoulutusten säännöllinen järjestäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Valkeakosken sairaalan päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia Emergency Severity Index (ESI)-kiireellisyysluokituksen pohjalta. Tarkoituksena oli myös analysoida potilaskertomusten pohjalta sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä, sekä selvittää onko toimittu päivystyksen hoitoprotokollien mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena oli kouluttaa triagehoitajia saatujen tietojen pohjalta.
Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat päivystyksen sairaanhoitajat, jotka työskentelevät triagessa sekä sairaanhoitajan vastaanotolla. Keräsimme aineistoa analysoimalla potilaskertomuksia. ESI-luokituksen osalta analysoimme yhteensä 300 potilastapausta sekä sairaanhoitajan vastaanottokäyntien osalta 50 potilastapausta. Keräsimme aineistoa myös tekemällä triagehoitajille alku- ja loppukartoituskyselyt, jotka koostuivat case-testeistä. Kartoitusten välissä järjestimme heille koulutustapahtuman, jonka painopisteitä olivat ESI-luokitus ja potilaan kliininen tutkiminen. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää ja yhtenäistää hoidon tarpeen arviointia sekä hoitajien kliinisiä taitoja potilaan tutkimisen osalta. Hoitajien taitojen kehittymisen myötä tavoitteena oli parantaa koko päivystys-toiminnan sujuvuutta sekä potilasturvallisuutta.
Potilaskertomusanalyysien perusteella puutteita oli kiireellisten eli ESI2-potilaiden tunnistamisessa sekä potilaiden tutkimisessa sairaanhoitajan vastaanotolla. Kyselyjen perusteella triagehoitajien tekemien ESI-luokitusten oikeellisuus parani 12% alkukartoituksesta loppukartoitukseen. Sairaanhoitajan vastaanottokäyntien osalta hoitajien osaaminen pysyi lähes muuttumattomana. Koulutustapahtuman jälkeen on ollut havaittavissa positiivista muutosta triagehoitajien asenteissa sekä kiireellisyysluokituksen että sairaanhoitajan vastaanottokäyntien tekemiseen.
Jatkotutkimusehdotuksena on analysoida potilaskertomuksia uudelleen, onko ESI-luokitus ja työskentely sairaanhoitajan vastaanotolla parantunut alkukartoitukseen nähden. Kehittämisehdotuksena on työpaikkakoulutusten säännöllinen järjestäminen.