Työhyvinvoinnin riskit
Pihlajamäki, Marjo; Veiste, Anita (2016)
Pihlajamäki, Marjo
Veiste, Anita
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520558
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on yritysten henkilöstön voimavara, ja työhyvinvointiin kiinnitetään nykyään yrityksissä ja organisaatioissa entistä enemmän huomiota. Vuonna 2002 säädetyn työturvallisuuslain tarkoituk-sena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita, ja laki myös määrittelee työsuojelullisia velvoitteita työnantajalle. Yksi tällainen työsuojelun dokumentti on työsuojelun riskikartoitus, ja tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä ovat toimihenkilöihin kohdistuvat riskit työhyvinvoinnissa.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselylomaketutkimuksena Webropol-ohjelmalla. Kysely jaettiin 260 henkilölle toukokuussa 2016, ja vastauksia saatiin 139 kpl, eli vastausprosentti oli 53 %. Kyselylomak-keessa kysyttiin mielipidettä skaalakysymyksillä. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: kunnossa, osittain korjattavaa, korjattavaa. Kysely jaettiin neljään osioon ja sen pohjana toimi TIKKA-selvitysmalli.
Tutkimuksen tuloksissa nousivat esille työhyvinvoinnin riskeinä yleisestä hälystä johtuva keskittymisen puute, kiireestä ja tiukoista aikatauluista johtuva stressi, työpisteen melu ja työmäärän suhteuttami-nen omaan työaikaan. Myös työturvallisuuteen liittyvä riski oli ensiapuvalmiuksien puuttuminen. Positiivisesti työssäjaksamiseen vaikuttivat työkaverit, sillä 93 % vastaajista sanoi saavansa apua ja tukea työtovereilta ja 57 % arvioi työpaikalla olevan hyvä ilmapiiri.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa työhyvinvoinnin riskikartoituksia ja kehittäessä työssäjaksamista. Tulosten avulla työhyvinvoinnin johtaminen voidaan suunnata työssäjaksamista edistäviin asioihin ja toisaalta korjata työhyvinvoinnin epäkohtia. Kyselylomaketta tullaan käyttämään pohjana viiden vuoden kuluttua suoritettavassa uusintatutkimuksessa toimeksiantajayrityksessä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselylomaketutkimuksena Webropol-ohjelmalla. Kysely jaettiin 260 henkilölle toukokuussa 2016, ja vastauksia saatiin 139 kpl, eli vastausprosentti oli 53 %. Kyselylomak-keessa kysyttiin mielipidettä skaalakysymyksillä. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: kunnossa, osittain korjattavaa, korjattavaa. Kysely jaettiin neljään osioon ja sen pohjana toimi TIKKA-selvitysmalli.
Tutkimuksen tuloksissa nousivat esille työhyvinvoinnin riskeinä yleisestä hälystä johtuva keskittymisen puute, kiireestä ja tiukoista aikatauluista johtuva stressi, työpisteen melu ja työmäärän suhteuttami-nen omaan työaikaan. Myös työturvallisuuteen liittyvä riski oli ensiapuvalmiuksien puuttuminen. Positiivisesti työssäjaksamiseen vaikuttivat työkaverit, sillä 93 % vastaajista sanoi saavansa apua ja tukea työtovereilta ja 57 % arvioi työpaikalla olevan hyvä ilmapiiri.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa työhyvinvoinnin riskikartoituksia ja kehittäessä työssäjaksamista. Tulosten avulla työhyvinvoinnin johtaminen voidaan suunnata työssäjaksamista edistäviin asioihin ja toisaalta korjata työhyvinvoinnin epäkohtia. Kyselylomaketta tullaan käyttämään pohjana viiden vuoden kuluttua suoritettavassa uusintatutkimuksessa toimeksiantajayrityksessä.