Pli selon pli kuulonvaraisesti : Analyysi spektrimorfologian näkökulmasta
Kittilä, Timo (2016)
Kittilä, Timo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520540
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päämääränä oli tehdä kuulonvarainen analyysi Pierre Boulezin sävellyksen Pli selon pli kolmannesta osasta käyttäen apuna Denis Smalleyn spektrimorfologista metodia.
Analyysityön alkuvaiheessa teosta kuunneltiin ja kirjoitettiin muistiin huomioita kuulohavainnoista. Seuraava vaihe oli graafisen partituurin piirtäminen kiinteään ajalliseen mittakaavaan. Lopuksi teosta kuunneltiin lyhyemmissä osissa tehden tarkempia havaintoja spektrimorfologian käsitteitä hyödyntäen.
Teoksen kuulonvaraisesti havainnoiduista musiikillisista tapahtumista tärkeimmät saatiin onnistuneesti kuvailtua spektrimorfologian käsittein. Graafisen partituurin piirtäminen jo analyysin varhaisessa vaiheessa havaittiin hyödylliseksi kokonaiskuvan saamiseksi teoksesta ja sen jakautumisesta taitteiksi. Kuitenkin säveltasorakenteiden analysointi jäi analyysin ulkopuolelle, sillä spektrimorfologia ei anna tarkkoja työkaluja sen kuvaamiseen ja säveltasorakenteiden analyysi kuulonvaraisesti näin monimutkaisen musiikin yhteydessä on myös hyvin vaikea tehtävä.
Mahdollisia kehittämisehdotuksia ovat spektrimorfologiaan kuuluvien ajallisten rakenteiden muotoiluun ja tilaan liittyvien käsitteiden laajempi käyttö analyysissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat spektrimorfologisen metodin käyttö analysoitaessa musiikkia, joka sisältää enemmän hälyä kuin tässä työssä analysoitu teos, tai liikkeen käsitteen hyödyntäminen analysoitaessa kenttämäisiä tekstuureja sisältävää musiikkia, kuten Witold Lutoslawskin musiikkia tai György Ligetin tiettyjä teoksia.
Analyysityön alkuvaiheessa teosta kuunneltiin ja kirjoitettiin muistiin huomioita kuulohavainnoista. Seuraava vaihe oli graafisen partituurin piirtäminen kiinteään ajalliseen mittakaavaan. Lopuksi teosta kuunneltiin lyhyemmissä osissa tehden tarkempia havaintoja spektrimorfologian käsitteitä hyödyntäen.
Teoksen kuulonvaraisesti havainnoiduista musiikillisista tapahtumista tärkeimmät saatiin onnistuneesti kuvailtua spektrimorfologian käsittein. Graafisen partituurin piirtäminen jo analyysin varhaisessa vaiheessa havaittiin hyödylliseksi kokonaiskuvan saamiseksi teoksesta ja sen jakautumisesta taitteiksi. Kuitenkin säveltasorakenteiden analysointi jäi analyysin ulkopuolelle, sillä spektrimorfologia ei anna tarkkoja työkaluja sen kuvaamiseen ja säveltasorakenteiden analyysi kuulonvaraisesti näin monimutkaisen musiikin yhteydessä on myös hyvin vaikea tehtävä.
Mahdollisia kehittämisehdotuksia ovat spektrimorfologiaan kuuluvien ajallisten rakenteiden muotoiluun ja tilaan liittyvien käsitteiden laajempi käyttö analyysissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat spektrimorfologisen metodin käyttö analysoitaessa musiikkia, joka sisältää enemmän hälyä kuin tässä työssä analysoitu teos, tai liikkeen käsitteen hyödyntäminen analysoitaessa kenttämäisiä tekstuureja sisältävää musiikkia, kuten Witold Lutoslawskin musiikkia tai György Ligetin tiettyjä teoksia.