Lapsen osallisuuden toteutuminen päiväkodin arjessa
Kivikoski, Nelli; Komulainen, Emmi (2016)
Kivikoski, Nelli
Komulainen, Emmi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520531
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen osallisuus toteutuu hämeenlinnalaisen päiväkodin arjessa varhaiskasvattajien näkemyksen mukaan. Lisäksi tavoitteena oli herättää keskustelua varhaiskasvattajien välillä osallisuuden toteutumisesta ja käytänteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös löytää kehittämisideoita lasten osallisuuden toteutumiseen.
Teoreettisina lähtökohtina käytettiin varhaiskasvatuksen teoriaa, varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Lisäksi teoreettisiksi lähtökohdiksi nostettiin lapsen oikeudet, 3–5-vuotiaan kehityspsykologia sekä osallisuus, lapsilähtöisyys, lapsen toimijuus ja yhteisöllisyys. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin myös sosiaalipedagogiikkaa sekä Satakieli-pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmella varhaiskasvattajien yksilöhaastattelulla ja yhdellä ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että osallisuus tutkimuskontekstissa toteutuu monipuolisesti. Erityisesti varhaiskasvattajat korostivat lapsen näkökulmien huomiointia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa heidän ikä- ja taitotasonsa mukaan. Lapsi tulee kohdata kunnioittavasti ja aikuisen tulee olla sensitiivinen lapsen viesteille, niin sanattomille kuin sanallisillekin.
Mahdollisia jatkotutkimusideoita ovat esimerkiksi tutkimuksen toistaminen toisessa yksikössä, jolloin saataisiin vertailukohtaa osallisuuden toteutumisesta. Toisena jatkotutkimusideana ehdotetaan tutkimuksen toistamista samassa yksikössä esimerkiksi vuoden päästä, jolloin voidaan nähdä, onko osallisuuden toteutuminen mennyt eteenpäin.
Teoreettisina lähtökohtina käytettiin varhaiskasvatuksen teoriaa, varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Lisäksi teoreettisiksi lähtökohdiksi nostettiin lapsen oikeudet, 3–5-vuotiaan kehityspsykologia sekä osallisuus, lapsilähtöisyys, lapsen toimijuus ja yhteisöllisyys. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin myös sosiaalipedagogiikkaa sekä Satakieli-pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmella varhaiskasvattajien yksilöhaastattelulla ja yhdellä ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että osallisuus tutkimuskontekstissa toteutuu monipuolisesti. Erityisesti varhaiskasvattajat korostivat lapsen näkökulmien huomiointia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa heidän ikä- ja taitotasonsa mukaan. Lapsi tulee kohdata kunnioittavasti ja aikuisen tulee olla sensitiivinen lapsen viesteille, niin sanattomille kuin sanallisillekin.
Mahdollisia jatkotutkimusideoita ovat esimerkiksi tutkimuksen toistaminen toisessa yksikössä, jolloin saataisiin vertailukohtaa osallisuuden toteutumisesta. Toisena jatkotutkimusideana ehdotetaan tutkimuksen toistamista samassa yksikössä esimerkiksi vuoden päästä, jolloin voidaan nähdä, onko osallisuuden toteutuminen mennyt eteenpäin.