Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Anonymous Voices: From Source to Performance : Towards a Critical Edition and Historically Informed Performance of the Lamentations of Jeremiah from Manuscript P-Cug MM 32. A Practical Study.
Hackston, David (2016)
Hackston, David
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919756
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee erästä Jeremiaan Valitusvirsien teksteihin tehtyä polyfonista sävellystä. Teos on peräisin käsikirjoituslähteestä P-Cug MM 32 (noin 1540–1555), joka kuuluu portugalilaisen Santa Cruz de Coimbra -luostarin mittaviin kokoelmiin. Kirjoittaja on transkriboinut lähteen moderniin nuottiasuun ja laatinut teoksesta kriittisen edition nimeltä ”Lamentações” (Valitusvirret). Liitteenä olevan edition tarkoitus on kaksitahoinen: se on osana Portugalin lukuisten luostareiden laajan musiikillisen perinnön jatkuvaa kodifiointityötä, ja toisaalta tarkoitus on ollut luoda nk. ’käytännöllinen’ editio, jonka avulla esiintyjät voivat esittää kyseisen teoksen ja laajemmin edistää Portugalin musiikillista perinnettä.
Työ tarkastelee 1500-luvun käsikirjoituseditoinnin keskeisiä kysymyksiä ja menetelmiä. Samalla kirjoittaja pohtii, missä määrin renessanssimusiikkia voi tai tarvitsee ylipäänsä ’editoida’ ja kysyy, mihin yltää tai rajoittuu editorin rooli. Kirjoittaja valaisee yksityiskohtaisin esimerkein omia työmenetelmiään ja suhdettaan transkriptiotyöhön sekä avaa keskustelua mm. mensuraation, chiavette-transponoinnin, tahtiviivojen ja musica ficta -käytännön problematiikasta.
Esiteltyään transkriptiotyönsä teoreettisen taustan kirjoittaja pohtii historiallisesti valistuneiden esittämiskäytäntöjen perustavanlaatuisia kysymyksiä, koskien etenkin 1500-luvun musiikin laulamista. Käsiteltävinä olevia aiheita ovat mm. kuinka monta laulajaa olisi milloinkin laulanut liturgisissa menoissa, miten vibratoa on historiallisesti käytetty, ja miten laulajan kannattaa fraseerata mensuraalimusiikkia. Lopuksi hän esittelee mahdollista lähestymistapaa 1500-luvun latinan ääntämiseen portugalilaisessa kontekstissa. Ehdotettu menetelmä pohjautuu pitkälti käsikirjoituslähteessä olevan latinankielisen tekstin idiosynkraattiseen ortografiaan.
Työ tarjoaa renessanssimusiikin tutkijoille kiinnostavan katsauksen portugalilaiseen polyfoniseen perinteeseen laajemmin ja yksityiskohtaisen analyysin kyseisen sävellyksen rekonstruointivaiheista. Vanhan musiikin esiintyjille ja siitä kiinnostuneille tämä opinnäytetyö tarjoaa tiiviin tietopaketin vanhan musiikin esittämisen teoreettisista lähtökohdista ja tutustuttaa lukijaa HIP-liikkeen keskeisiin aatesuuntauksiin.
Työ tarkastelee 1500-luvun käsikirjoituseditoinnin keskeisiä kysymyksiä ja menetelmiä. Samalla kirjoittaja pohtii, missä määrin renessanssimusiikkia voi tai tarvitsee ylipäänsä ’editoida’ ja kysyy, mihin yltää tai rajoittuu editorin rooli. Kirjoittaja valaisee yksityiskohtaisin esimerkein omia työmenetelmiään ja suhdettaan transkriptiotyöhön sekä avaa keskustelua mm. mensuraation, chiavette-transponoinnin, tahtiviivojen ja musica ficta -käytännön problematiikasta.
Esiteltyään transkriptiotyönsä teoreettisen taustan kirjoittaja pohtii historiallisesti valistuneiden esittämiskäytäntöjen perustavanlaatuisia kysymyksiä, koskien etenkin 1500-luvun musiikin laulamista. Käsiteltävinä olevia aiheita ovat mm. kuinka monta laulajaa olisi milloinkin laulanut liturgisissa menoissa, miten vibratoa on historiallisesti käytetty, ja miten laulajan kannattaa fraseerata mensuraalimusiikkia. Lopuksi hän esittelee mahdollista lähestymistapaa 1500-luvun latinan ääntämiseen portugalilaisessa kontekstissa. Ehdotettu menetelmä pohjautuu pitkälti käsikirjoituslähteessä olevan latinankielisen tekstin idiosynkraattiseen ortografiaan.
Työ tarjoaa renessanssimusiikin tutkijoille kiinnostavan katsauksen portugalilaiseen polyfoniseen perinteeseen laajemmin ja yksityiskohtaisen analyysin kyseisen sävellyksen rekonstruointivaiheista. Vanhan musiikin esiintyjille ja siitä kiinnostuneille tämä opinnäytetyö tarjoaa tiiviin tietopaketin vanhan musiikin esittämisen teoreettisista lähtökohdista ja tutustuttaa lukijaa HIP-liikkeen keskeisiin aatesuuntauksiin.