"Kun ei ole omakohtaista kokemusta, pitää luottaa mediaan" : Median vaikutus mielikuviin lastensuojelusta
Kuortti, Katriina; Salminen, Jessica (2016)
Kuortti, Katriina
Salminen, Jessica
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919748
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lastensuojelun näkyvyyttä mediassa sekä kartoittaa ihmisten mielikuvia lastensuojelusta. Aihe on ajankohtainen, sillä yksittäiset lastensuojelun tapaukset ovat toistuvasti ylittäneet uutiskynnyksen ja siten nousseet julkiseen keskusteluun. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat muodostuivat sosiaalityön arvoista ja etiikasta, lastensuojelua määrittävästä laista, lastensuojelun prosessista, viestinnästä ja mediasta sekä vihapuheesta ja sananvapaudesta. Lastensuojelua ohjaavien lakien sekä sosiaalityön arvojen ja etiikan merkitys korostuivat tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli mukana määrällistä osatarkastelua. Tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelminä strukturoitua haastattelua ja Hämeen Sanomissa julkaistua, lastensuojelua käsittelevää aineistoa. Haastattelut toteutettiin Hämeenlinnan kaupunkialueella haastattelemalla ennalta määrittelemättömiä ihmisiä. Aineiston analyysissä mukailtiin diskurssianalyysin periaatteita, jolla haluttiin ensisijaisesti selvittää mediassa esiintyviä lastensuojelun merkityksiä.
Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää median käsittelevän lastensuojelun epäkohtia. Tutkimuksessa käytetyt julkaisut loivat neutraalia tai ongelmakeskeistä kuvaa ja lastensuojelua positiivisesti kuvaavat julkaisut olivat harvassa. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta median vaikuttavan mielikuviin lastensuojelusta negatiivisesti.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat muodostuivat sosiaalityön arvoista ja etiikasta, lastensuojelua määrittävästä laista, lastensuojelun prosessista, viestinnästä ja mediasta sekä vihapuheesta ja sananvapaudesta. Lastensuojelua ohjaavien lakien sekä sosiaalityön arvojen ja etiikan merkitys korostuivat tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli mukana määrällistä osatarkastelua. Tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelminä strukturoitua haastattelua ja Hämeen Sanomissa julkaistua, lastensuojelua käsittelevää aineistoa. Haastattelut toteutettiin Hämeenlinnan kaupunkialueella haastattelemalla ennalta määrittelemättömiä ihmisiä. Aineiston analyysissä mukailtiin diskurssianalyysin periaatteita, jolla haluttiin ensisijaisesti selvittää mediassa esiintyviä lastensuojelun merkityksiä.
Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää median käsittelevän lastensuojelun epäkohtia. Tutkimuksessa käytetyt julkaisut loivat neutraalia tai ongelmakeskeistä kuvaa ja lastensuojelua positiivisesti kuvaavat julkaisut olivat harvassa. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta median vaikuttavan mielikuviin lastensuojelusta negatiivisesti.