Sammutinjauhejätteen hyötykäyttömahdollisuudet
Saukko, Iina (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819662
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Envor Group Oy, joka on kierrätykseen ja jätteiden hyötykäyttöön keskittynyt perheyritys Kanta-Hämeessä, Forssassa.
Työn tavoitteena oli selvittää, voiko sammutinjauhetta hyödyntää esimerkiksi lannoitekäytössä sellaisenaan tai sekoitettuna vaikkapa veteen. Jauheiden tiedettiin sisältävän ympäristölle haitallisia aineita, joiden määrää myös haluttiin selvittää.
Työssä käytettiin Envor Group Oy:n oman laboratorion tutkimusvälineistöä ja taustaselvityksissä tutkittiin runsaasti kirjallisuutta ja lisäksi lannoite- ja jätelakien sisältöä. Osa tutkimuksesta suoritettiin Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan ympäristöbiotekniikan laboratoriossa Visamäessä.
Työn keskeisenä tuloksena todennettiin se, että vaikka sammutinjauhejäte sisältää runsaasti ravinteita, se sisältää myös ympäristölle haitallisia aineita. Näistä kadmiumpitoisuus ylitti Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoiteaineille säädetyn haitallisten aineiden raja-arvon.
Jatkossa voidaan pohtia esimerkiksi, olisiko jauheiden seostaminen johonkin toiseen materiaaliin ympäristöluvalla mahdollista, jolloin kadmiumin pitoisuus pienenisi.
Työn tavoitteena oli selvittää, voiko sammutinjauhetta hyödyntää esimerkiksi lannoitekäytössä sellaisenaan tai sekoitettuna vaikkapa veteen. Jauheiden tiedettiin sisältävän ympäristölle haitallisia aineita, joiden määrää myös haluttiin selvittää.
Työssä käytettiin Envor Group Oy:n oman laboratorion tutkimusvälineistöä ja taustaselvityksissä tutkittiin runsaasti kirjallisuutta ja lisäksi lannoite- ja jätelakien sisältöä. Osa tutkimuksesta suoritettiin Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan ympäristöbiotekniikan laboratoriossa Visamäessä.
Työn keskeisenä tuloksena todennettiin se, että vaikka sammutinjauhejäte sisältää runsaasti ravinteita, se sisältää myös ympäristölle haitallisia aineita. Näistä kadmiumpitoisuus ylitti Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoiteaineille säädetyn haitallisten aineiden raja-arvon.
Jatkossa voidaan pohtia esimerkiksi, olisiko jauheiden seostaminen johonkin toiseen materiaaliin ympäristöluvalla mahdollista, jolloin kadmiumin pitoisuus pienenisi.