Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen kotihoidossa
Colak, Minna; Grönroos, Marika (2016)
Colak, Minna
Grönroos, Marika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819599
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemista hyvinvointiteknologian avulla. Tavoitteena oli selvittää, miten kotihoidon henkilökunta hyödyntää hyvinvointiteknologiaa työssään. Tavoitteeseen pyrimme vastaamaan seuraavien kysymysten avulla: miten kotihoidon henkilökunta suhtautuu hyvinvointiteknologiaan, millaista hyvinvointiteknologiaa kotihoidon henkilökunta hyödyntää asiakkaiden hoidossa sekä kuinka suunnitelmallista hyvinvointiteknologian käyttö on. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kotihoidon, ikääntymisen ja hyvinvointiteknologian käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui aiheen mukaisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Opinnäytetyömme edusti kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta, sillä keskityimme kuvaamaan kotihoidon nykytilannetta hyvinvointiteknologian suhteen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toteutimme kyselyn Helsingin kaupungin Koillisessa kotihoidon toimipisteessä, Kuusikossa. Saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 23- ja Excel-ohjelmien avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointiteknologiaan suhtaudutaan kotihoidossa positiivisesti ja vastaajat uskovat ikääntyneiden voivan asua kotonaan pidempään hyvinvointiteknologian turvin. Hyvinvointiteknologian käyttäminen osoittautui nuorimpien vastaajien lisäksi myös vanhimmille vastaajille helpoimmaksi. Hyvinvointiteknologian hankkiminen koettiin vaikeammaksi, kuin sen käyttäminen. Pieni osa kotihoidon työntekijöistä koki, ettei ole saanut riittävää koulutusta hyvinvointiteknologian käyttöön. Opinnäytetyön kyselyn kautta ilmeni, että tarjolla on paljon hyvinvointiteknologian tuotteita, joita ei juurikaan kotihoidossa hyödynnetä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihoidossa hyödynnetään yleisimmin hyvinvointiteknologian tuotteista turva- ja matkapuhelimia. Hyvinvointiteknologian tuomaa hyötyä kotihoidon asiakkaiden arjessa arvioidaan asiakkaan tilanteen ja palveluntarpeen näkökulmasta yksilöllisesti.
Kehittämisehdotuksina opinnäytetyön tulosten perusteella ehdotamme oppaan laatimista hyvinvointiteknologian hankintaa varten. Opas sisältäisi tietoa tarjolla olevasta hyvinvointiteknologiasta ja tuotteiden hankinnasta. Myös yhteistyön tiivistäminen tuotevalmistajien kanssa tarjoaisi kotihoidon työntekijöille lisää tietoa hyvinvointiteknologian tuotteista.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kotihoidon asiakkaiden mielipiteiden kartoittamista hyvinvointiteknologiaan liittyen. Jatkotutkimuksen tuloksia voisi verrata opinnäytetyömme tuloksiin, jolloin jatkotutkimuksesta ilmenisi, ovatko asiakkaiden mielipiteet yhdenmukaisia kotihoidon henkilökunnan kanssa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kotihoidon, ikääntymisen ja hyvinvointiteknologian käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui aiheen mukaisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Opinnäytetyömme edusti kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta, sillä keskityimme kuvaamaan kotihoidon nykytilannetta hyvinvointiteknologian suhteen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toteutimme kyselyn Helsingin kaupungin Koillisessa kotihoidon toimipisteessä, Kuusikossa. Saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 23- ja Excel-ohjelmien avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointiteknologiaan suhtaudutaan kotihoidossa positiivisesti ja vastaajat uskovat ikääntyneiden voivan asua kotonaan pidempään hyvinvointiteknologian turvin. Hyvinvointiteknologian käyttäminen osoittautui nuorimpien vastaajien lisäksi myös vanhimmille vastaajille helpoimmaksi. Hyvinvointiteknologian hankkiminen koettiin vaikeammaksi, kuin sen käyttäminen. Pieni osa kotihoidon työntekijöistä koki, ettei ole saanut riittävää koulutusta hyvinvointiteknologian käyttöön. Opinnäytetyön kyselyn kautta ilmeni, että tarjolla on paljon hyvinvointiteknologian tuotteita, joita ei juurikaan kotihoidossa hyödynnetä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihoidossa hyödynnetään yleisimmin hyvinvointiteknologian tuotteista turva- ja matkapuhelimia. Hyvinvointiteknologian tuomaa hyötyä kotihoidon asiakkaiden arjessa arvioidaan asiakkaan tilanteen ja palveluntarpeen näkökulmasta yksilöllisesti.
Kehittämisehdotuksina opinnäytetyön tulosten perusteella ehdotamme oppaan laatimista hyvinvointiteknologian hankintaa varten. Opas sisältäisi tietoa tarjolla olevasta hyvinvointiteknologiasta ja tuotteiden hankinnasta. Myös yhteistyön tiivistäminen tuotevalmistajien kanssa tarjoaisi kotihoidon työntekijöille lisää tietoa hyvinvointiteknologian tuotteista.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kotihoidon asiakkaiden mielipiteiden kartoittamista hyvinvointiteknologiaan liittyen. Jatkotutkimuksen tuloksia voisi verrata opinnäytetyömme tuloksiin, jolloin jatkotutkimuksesta ilmenisi, ovatko asiakkaiden mielipiteet yhdenmukaisia kotihoidon henkilökunnan kanssa.