Instagram-kuvaohjeisto brändille : Instagram muotimarkkinoinnin välineenä
Tolkki, Enni (2016)
Tolkki, Enni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819535
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Instagramia muotimarkkinoinnin välineenä vuonna 2016. Tarkoituksena oli löytää vastaus siihen, millaiset Instagram-kuvat olisivat tehokkaimpia pohjoismaisia vapaa-ajanvaatteita tarjoavan muotibrändin markkinointitarpeisiin. Tutkimuksessa etsittiin keinoja, joilla aktivoida useampia brändin seuraajia tykkäämään kuvista, sekä tehtyjen parannusten myötä kasvattaa asiakkaan seuraajamäärää ja asiakaskuntaa.
Tutkimusmenetelminä työssä olivat benchmarking ja kuva-analyysi, ja työssä yhdistettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimustuloksia saatiin vertailemalla työn asiakkaana olleen R-Collectionin Instagram-tiliä viiden samankaltaisen, pohjoismaisen brändin Instagram-tileihin. Instagram-profiileista otettiin tarkastelun kohteeksi brändien 26 viikon aikana palveluun lisäämät kuvat. Vertailtavina olivat brändien seuraajamäärät, ladattujen kuvien määrä, kuvien kommenttien ja tykkäysten keskiarvot, kuvien tykkäysmäärät suhteutettuina brändien seuraajamääriin sekä ladattujen videoiden katselukerrat suhteutettuina videoiden saamiin tykkäyksiin. Kuvat jaoteltiin kategorioihin, ja tutkittiin, mitkä kategoriat saivat keskimääräisesti eniten tykkäyksiä. Lisäksi perehdyttiin yksityiskohtaisemmin asiakkaana olevan brändin käyttämiin hashtageihin sekä vähiten tykkäyksiä saamiin kuviin.
Saatua tietoa analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimustulosten loppupäätelmänä asiakkaalle voidaan suositella kuva-bannereiden, videoiden ja informatiivisten kuvien kehittämistä. R-Collectionin eniten tykkäyksiä saamat kuvat olivat muut-kategorian kuvia sekä lokaatio- ja tuotekuvia. Kun kaikkien brändien kuvasisältöä vertailtiin keskiarvoisesti, pärjäsivät parhaiten brändien asiakkaiden luomat kuvat, lifestyle-kuvat, lokaatiokuvat sekä tuotekuvat. Tämän perusteella toteutettiin asiakkaalle muotikuvaukset, joissa sekoitettiin lokaatio- ja lifestyle -kuvien elementtejä.
Saadut tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä brändeillä oli eri määrä seuraajia ja lisäksi palveluun ladattujen kuvien määrä ei ollut kaikilla vertailtavilla kohteilla sama. Arviot siitä, miksi kuvat ovat keränneet vähän tykkäyksiä, ovat tutkijan omia hypoteeseja, ja yksittäisten käyttäjien toiminnan motiivit vaatisivat syvempää psykologista tutkimusta Instagramin käyttäjistä.
Tutkimusmenetelminä työssä olivat benchmarking ja kuva-analyysi, ja työssä yhdistettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimustuloksia saatiin vertailemalla työn asiakkaana olleen R-Collectionin Instagram-tiliä viiden samankaltaisen, pohjoismaisen brändin Instagram-tileihin. Instagram-profiileista otettiin tarkastelun kohteeksi brändien 26 viikon aikana palveluun lisäämät kuvat. Vertailtavina olivat brändien seuraajamäärät, ladattujen kuvien määrä, kuvien kommenttien ja tykkäysten keskiarvot, kuvien tykkäysmäärät suhteutettuina brändien seuraajamääriin sekä ladattujen videoiden katselukerrat suhteutettuina videoiden saamiin tykkäyksiin. Kuvat jaoteltiin kategorioihin, ja tutkittiin, mitkä kategoriat saivat keskimääräisesti eniten tykkäyksiä. Lisäksi perehdyttiin yksityiskohtaisemmin asiakkaana olevan brändin käyttämiin hashtageihin sekä vähiten tykkäyksiä saamiin kuviin.
Saatua tietoa analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimustulosten loppupäätelmänä asiakkaalle voidaan suositella kuva-bannereiden, videoiden ja informatiivisten kuvien kehittämistä. R-Collectionin eniten tykkäyksiä saamat kuvat olivat muut-kategorian kuvia sekä lokaatio- ja tuotekuvia. Kun kaikkien brändien kuvasisältöä vertailtiin keskiarvoisesti, pärjäsivät parhaiten brändien asiakkaiden luomat kuvat, lifestyle-kuvat, lokaatiokuvat sekä tuotekuvat. Tämän perusteella toteutettiin asiakkaalle muotikuvaukset, joissa sekoitettiin lokaatio- ja lifestyle -kuvien elementtejä.
Saadut tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä brändeillä oli eri määrä seuraajia ja lisäksi palveluun ladattujen kuvien määrä ei ollut kaikilla vertailtavilla kohteilla sama. Arviot siitä, miksi kuvat ovat keränneet vähän tykkäyksiä, ovat tutkijan omia hypoteeseja, ja yksittäisten käyttäjien toiminnan motiivit vaatisivat syvempää psykologista tutkimusta Instagramin käyttäjistä.