Muslimiäitien näkemyksiä imetyksestä
Zaier, Vilma (2016)
Zaier, Vilma
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719377
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia näkemyksiä muslimiäideillä on imetyksestä. Tavoitteena oli selvittää, miten muslimiäidit suhtautuvat imetykseen, mikä motivoi heitä imettämään, minkälainen merkitys uskonnolla on muslimiäitien imetykseen, sekä paastoavatko imettävät äidit muslimien paastokuukauden aikana. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä muslimiäideillä on äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien imetysohjauksesta ja -tuesta. Saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa imetysohjauksen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, ja saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kolme muslimiäitien imetystukiryhmän jäsentä.
Opinnäytetyö osoittaa, että näiden muslimiäitien näkemykset imetyksestä olivat positiivisia. Imetys merkitsi äideille luonnollista, itsestään selvää ja siunattua asiaa. Uskonnolla oli heille tärkeä merkitys imetykseen suhtautumisessa. Äidit uskoivat imetyksen olevan tärkeä hengellinen teko, josta äiti saa palkkiota Jumalalta. Imetyksen avulla he kokivat palvelevansa ja miellyttävänsä Jumalaa. Muslimiäidin velvollisuus imettää ja lapsen oikeus saada rintamaitoa kaksi vuotiaaksi asti motivoi heitä suhtautumaan imetykseen positiivisesti ja jatkamaan imetystä. Tuloksista kävi myös ilmi, että äideillä oli myönteisiä kokemuksia imetyksestä ja paastosta. He eivät olleet keskustelleet siitä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Muslimiäidit kokivat, että he eivät saaneet tarpeeksi imetysohjausta ja tukea terveydenhoitajilta äitiys- tai lastenneuvolassa. Heidän tärkeä tukensa imetyksessä oli oma aviomies. Äidit kaipaisivat terveydenhoitajilta luottamusta ja kannustusta imetykseen. He haluaisivat, että terveydenhoitajat puuttuisivat enemmän äidin henkiseen hyvinvointiin.
Jatkotutkimuksia voitaisiin tehdä tarkemmin esimerkiksi tiettyyn kansalaisuuteen tai muuhun ryhmään kohdistetuista muslimiäideistä ja heidän imetyksestään. Yleistettävämpää ja kattavampaa tietoa islamin uskonnosta, muslimeista ja imetyksestä sekä paastosta ja imetyksestä tarvittaisiin lisää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, ja saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kolme muslimiäitien imetystukiryhmän jäsentä.
Opinnäytetyö osoittaa, että näiden muslimiäitien näkemykset imetyksestä olivat positiivisia. Imetys merkitsi äideille luonnollista, itsestään selvää ja siunattua asiaa. Uskonnolla oli heille tärkeä merkitys imetykseen suhtautumisessa. Äidit uskoivat imetyksen olevan tärkeä hengellinen teko, josta äiti saa palkkiota Jumalalta. Imetyksen avulla he kokivat palvelevansa ja miellyttävänsä Jumalaa. Muslimiäidin velvollisuus imettää ja lapsen oikeus saada rintamaitoa kaksi vuotiaaksi asti motivoi heitä suhtautumaan imetykseen positiivisesti ja jatkamaan imetystä. Tuloksista kävi myös ilmi, että äideillä oli myönteisiä kokemuksia imetyksestä ja paastosta. He eivät olleet keskustelleet siitä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Muslimiäidit kokivat, että he eivät saaneet tarpeeksi imetysohjausta ja tukea terveydenhoitajilta äitiys- tai lastenneuvolassa. Heidän tärkeä tukensa imetyksessä oli oma aviomies. Äidit kaipaisivat terveydenhoitajilta luottamusta ja kannustusta imetykseen. He haluaisivat, että terveydenhoitajat puuttuisivat enemmän äidin henkiseen hyvinvointiin.
Jatkotutkimuksia voitaisiin tehdä tarkemmin esimerkiksi tiettyyn kansalaisuuteen tai muuhun ryhmään kohdistetuista muslimiäideistä ja heidän imetyksestään. Yleistettävämpää ja kattavampaa tietoa islamin uskonnosta, muslimeista ja imetyksestä sekä paastosta ja imetyksestä tarvittaisiin lisää.