Valvontarangaistuksen kehittäminen työntekijöiden näkökulmasta
Särkijärvi, Reetta; Mäkinen, Anne (2016)
Särkijärvi, Reetta
Mäkinen, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719304
Tiivistelmä
Valvontarangaistus otettiin käyttöön vuonna 2011 ja sen käyttäminen on yleistymässä, sillä se on edullisempi ja vähemmän haitallisempi rangaistusmuoto kuin vankeus. Tutkimus toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ehdotuksesta yhteistyössä Uudenmaan alueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen kanssa. Työntekijöiden näkökulmasta ei ollut aikaisemmin tehty opinnäytetyötä valvontarangaistukseen liittyen.
Opinnäytetyössä haastateltiin Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen (ESRA) rikosseuraamus-työntekijöitä, tukipartiota ja esimiehiä. Haastatteluiden avulla selvitettiin, miten he kehittäisivät valvontarangaistusta, mitkä ovat valvontarangaistuksen myönteiset puolet ja ongelmakohdat, miten turvallisuus koettiin omassa työssä ja miten Helsingin ja Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistojen välistä yhteistyötä pystyttäisiin kehittämään. Haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista työntekijää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksista kävi ilmi, että lausuntovaiheeseen kaivattiin joustavuutta eikä esimerkiksi toimintavelvoitepaikkaa tarvitsisi olla valmiina kuin vasta täytäntöönpanovaiheessa. Valvontarangaistus koettiin jokseenkin työllistävänä ja eriarvoisena rangaistuksena, johon vaikutti työntekijöiden yksilöllinen työskentelytapa sekä linjausten jatkuva muuttuminen. Työntekijät eivät juurikaan kokeneet turvattomuuden tunnetta työssään, mutta tiedostivat työnsä riskit ja kouluttautumistarpeet. Yhteistyö toimistojen ja tukipartion välillä koettiin pääosin toimivaksi, mutta eroavaisuuksia yhteistyössä oli kuitenkin toimistosta riippuen. Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia kehitysehdotuksia Rikosseuraamuslaitokselle sekä muille päättäville tahoille.
Opinnäytetyössä haastateltiin Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen (ESRA) rikosseuraamus-työntekijöitä, tukipartiota ja esimiehiä. Haastatteluiden avulla selvitettiin, miten he kehittäisivät valvontarangaistusta, mitkä ovat valvontarangaistuksen myönteiset puolet ja ongelmakohdat, miten turvallisuus koettiin omassa työssä ja miten Helsingin ja Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistojen välistä yhteistyötä pystyttäisiin kehittämään. Haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista työntekijää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksista kävi ilmi, että lausuntovaiheeseen kaivattiin joustavuutta eikä esimerkiksi toimintavelvoitepaikkaa tarvitsisi olla valmiina kuin vasta täytäntöönpanovaiheessa. Valvontarangaistus koettiin jokseenkin työllistävänä ja eriarvoisena rangaistuksena, johon vaikutti työntekijöiden yksilöllinen työskentelytapa sekä linjausten jatkuva muuttuminen. Työntekijät eivät juurikaan kokeneet turvattomuuden tunnetta työssään, mutta tiedostivat työnsä riskit ja kouluttautumistarpeet. Yhteistyö toimistojen ja tukipartion välillä koettiin pääosin toimivaksi, mutta eroavaisuuksia yhteistyössä oli kuitenkin toimistosta riippuen. Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia kehitysehdotuksia Rikosseuraamuslaitokselle sekä muille päättäville tahoille.