Fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen yrityksissä
Oikari, Ilari (2016)
Oikari, Ilari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519122
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten paljon ja millä tavoin yritykset ovat panostaneet työntekijöidensä fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen. Lisäksi pyritään selvittämään, vaikuttaako tämä sairaslomamääriin. Tutkimus toteutettiin määrällisen kyselytutkimuksen avulla.
Työn alkupuolella avataan työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, näitä koskevia lainsäädäntöjä Suomessa, sekä keinoja kuormituksen vähentämiseen. Tä,äm avulla luodaan pohja kyselylomakkeen kysymyksille, joiden avulla tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastaukset.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake lähetettiin kaikille Pirkanmaan yrittäjien jäsenyrityksille, jotta otannasta saataisiin mahdollisimman suuri.
Tutkimuksen otanta jäi liian pieneksi, luotettavien tutkimustuloksien kannalta. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat kaikki tavalla tai toisella panostaneet työhyvinvointiin. Rahallisten panostusten määrässä oli kuitenkin selviä eroja. Pienen otannan ja kyselyyn osallistuneiden yritysten suurien työntekijämääräerojen vuoksi tutkimuksen tavoitteet jäivät saavuttamatta.
Työn alkupuolella avataan työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, näitä koskevia lainsäädäntöjä Suomessa, sekä keinoja kuormituksen vähentämiseen. Tä,äm avulla luodaan pohja kyselylomakkeen kysymyksille, joiden avulla tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastaukset.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake lähetettiin kaikille Pirkanmaan yrittäjien jäsenyrityksille, jotta otannasta saataisiin mahdollisimman suuri.
Tutkimuksen otanta jäi liian pieneksi, luotettavien tutkimustuloksien kannalta. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat kaikki tavalla tai toisella panostaneet työhyvinvointiin. Rahallisten panostusten määrässä oli kuitenkin selviä eroja. Pienen otannan ja kyselyyn osallistuneiden yritysten suurien työntekijämääräerojen vuoksi tutkimuksen tavoitteet jäivät saavuttamatta.