Tuottavuuden kehittäminen: tiimitoiminta ja henkilöstön sitoutuminen - avain tuotannon jatkuvaan kehittämiseen
Räsänen, Juha (2016)
Räsänen, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519099
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli PC-Production jossa työskentelen pienehkön tehtaanjohtajan monipuolisissa tehtävissä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli kehittää Lean-periaatteiden mukaisesti tuotannon siisteyttä, järjestystä, töiden laatua ja sujuvuutta. Näiden toimenpiteiden uskotaan parantavan merkittävästi tuottavuutta Tutkimus- ja kehitystehtäviä oli kolme: tuottavuus, tuotelaatu, tiimityö ja siihen liittyvä johtaminen. Tuottavuuden kehittäminen toimi ohjaavana tekijänä koko työssäni, sillä kaikilla muilla kehitystoimenpiteillä siihen voidaan olennaisesti vaikuttaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin koko tuotannon henkilökunnalle tehtävää laadullista kyselytutkimusta yhdistettynä päivittäisiin keskusteluihin ja havainnointiin. Tutkimuskysymyksiin haettiin aineistoa ja vastauksia kirjallisuuslähteistä, julkaisuista ja oppimateriaaleista sekä yrityksen olemassa olevista dokumenteista.
Opinnäytetyön tavoitteena ollut tuottavuuden parantuminen toteutui monella eri osa-alueella. Työn tuloksena koneiden käyttöastetta voidaan nostaa olennaisesti, kun materiaalit sijoitetaan uudella tavalla. Tehostetulla koneiden käytöllä on tuotannon läpivirtausta ja imuohjausta voitu parantaa. Nämä kaikki toimenpiteet selkeyttävät ja ryhdistävät tuotannon toimintoja.
Varastojen uudelleenjärjestelyllä koneiden käynnistykset ovat nopeutuneet, sillä turha ja stressaava materiaalien etsiminen on vähentynyt. Siisteyden ja järjestyksen parantuminen on lisännyt työtyytyväisyyttä ja parantanut työturvallisuutta materiaalisiirtojen sekä henkilöliikenteen vähentyessä. Liiketoimintaan sitoutunut pääoma on pienentynyt parantuneen materiaalikierron ansiosta.
Toimintojen kehittäminen on luonut pohjan hukan parempaan ja varhaisempaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen vapauttaen minimissään yhden henkilöresurssin käytön tuottavaan työhön. Tiimityöskentelymalli on otettu käyttöön, ja se on saanut hyvän vastaanoton tiimien vetäjiltä sekä tiimeiltä. Mallin toimivuus ja tulokset voidaan tulevaisuudessa havaita laadun, tuottavuuden ja työtyytyväisyyden muutoksina.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin koko tuotannon henkilökunnalle tehtävää laadullista kyselytutkimusta yhdistettynä päivittäisiin keskusteluihin ja havainnointiin. Tutkimuskysymyksiin haettiin aineistoa ja vastauksia kirjallisuuslähteistä, julkaisuista ja oppimateriaaleista sekä yrityksen olemassa olevista dokumenteista.
Opinnäytetyön tavoitteena ollut tuottavuuden parantuminen toteutui monella eri osa-alueella. Työn tuloksena koneiden käyttöastetta voidaan nostaa olennaisesti, kun materiaalit sijoitetaan uudella tavalla. Tehostetulla koneiden käytöllä on tuotannon läpivirtausta ja imuohjausta voitu parantaa. Nämä kaikki toimenpiteet selkeyttävät ja ryhdistävät tuotannon toimintoja.
Varastojen uudelleenjärjestelyllä koneiden käynnistykset ovat nopeutuneet, sillä turha ja stressaava materiaalien etsiminen on vähentynyt. Siisteyden ja järjestyksen parantuminen on lisännyt työtyytyväisyyttä ja parantanut työturvallisuutta materiaalisiirtojen sekä henkilöliikenteen vähentyessä. Liiketoimintaan sitoutunut pääoma on pienentynyt parantuneen materiaalikierron ansiosta.
Toimintojen kehittäminen on luonut pohjan hukan parempaan ja varhaisempaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen vapauttaen minimissään yhden henkilöresurssin käytön tuottavaan työhön. Tiimityöskentelymalli on otettu käyttöön, ja se on saanut hyvän vastaanoton tiimien vetäjiltä sekä tiimeiltä. Mallin toimivuus ja tulokset voidaan tulevaisuudessa havaita laadun, tuottavuuden ja työtyytyväisyyden muutoksina.