Kartoitustyökalu osana konfiguraationhallintaa
Piipponen, Mika (2016)
Piipponen, Mika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519091
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli perehtyä pintapuolisesti ITIL Palveluomaisuuden- ja konfiguraationhallinnan prosessiin sekä hieman tarkemmin syventyä IT-infrastruktuurin kartoitus-työkaluun. Tavoitteena oli täyttää opinnäytetyöntekijän puutteellisia tietoja palveluomaisuuden- ja konfiguraationhallinnasta ja auttaa paremmin ymmärtämään ja näin kehittämään konfiguraationhallintaa käytännöntyössä. Päätavoitteena oli konkretisoida käytännössä opittua tietoa kartoitustyökalun käytöstä dokumentoinnin avulla ja perehtyä paremmin työkalun ominaisuuksiin ja käyttöön valmistajan virallista dokumentaatiota apuna käyttäen.
Tavoitteiden mukaisesti kirjoitus- ja tiedonhakuprosessi loivat parempaa ymmärrystä konfiguraationhallinnan prosessista ja tärkeydestä osana organisaation toimintaa ja on auttanut käytännössä konfiguraationhallinnan ylläpitotyössä. Lisäksi kartoitustyökaluun tutustuminen tarkemmin on auttanut laajentamaan käytännössä kartoitusten kattavuutta ja antanut ideoi-ta kehityskohteille tämän työkalun käytössä.
Konfiguraationhallinta on nykypäivänä tärkeässä osassa jokaisen IT-palveluita tarjoavan organisaation toimintaa. Palveluiden ja niitä tukevan infrastruktuurin jatkuvasti kehittyessä ja muuttuessa monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi kokonaisuuksiksi perinteisin hallintamenetelmin, kuten esimerkiksi Excel-taulukoiden ja tukkimiehenkirjanpidon muo-dostaessa konesalin inventaariolistan, tarvitaan kehittyneempiä työkaluja tukemaan palveluiden jatkuvaa toimintaa ja ylläpitoa. Tällaisia työkaluja konfiguraationhallinnassa nykypäivänä ovat muun muassa konfiguraatiotietokanta ja kartoitustyökalu. Kartoitustyökalun teh-tävänä on käytännössä auttaa kartoittamaan IT-infrastruktuuria mahdollisimman automaattisesti ja työtunteja säästäen. Sen tarkoituksena on havaita ja tuoda organisaation käyttöön tarkkaa ja ajantasaista tietoa sen ylläpitämästä IT-ympäristöstä. Se ei ole välttämättä vain työkalu fyysisten ja virtuaalisten laitetietojen keräämiseen, vaan sen avulla voidaan lopulta mallintaa helposti järjestelmien tai palveluiden muodostamia kokonaisuuksia ja tarkastella niiden eri osia ja niiden sisäisiä riippuvuuksia. Konfiguraatiotietokannan tarkoituksena taas on tallentaa ja esittää muun muassa kartoitustyökalun tuottamia tietoja. Nämä taas luovat lopulta pohjaa palvelun helpommalle analysoinnille ja sitä myöten kehittämiselle.
Tavoitteiden mukaisesti kirjoitus- ja tiedonhakuprosessi loivat parempaa ymmärrystä konfiguraationhallinnan prosessista ja tärkeydestä osana organisaation toimintaa ja on auttanut käytännössä konfiguraationhallinnan ylläpitotyössä. Lisäksi kartoitustyökaluun tutustuminen tarkemmin on auttanut laajentamaan käytännössä kartoitusten kattavuutta ja antanut ideoi-ta kehityskohteille tämän työkalun käytössä.
Konfiguraationhallinta on nykypäivänä tärkeässä osassa jokaisen IT-palveluita tarjoavan organisaation toimintaa. Palveluiden ja niitä tukevan infrastruktuurin jatkuvasti kehittyessä ja muuttuessa monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi kokonaisuuksiksi perinteisin hallintamenetelmin, kuten esimerkiksi Excel-taulukoiden ja tukkimiehenkirjanpidon muo-dostaessa konesalin inventaariolistan, tarvitaan kehittyneempiä työkaluja tukemaan palveluiden jatkuvaa toimintaa ja ylläpitoa. Tällaisia työkaluja konfiguraationhallinnassa nykypäivänä ovat muun muassa konfiguraatiotietokanta ja kartoitustyökalu. Kartoitustyökalun teh-tävänä on käytännössä auttaa kartoittamaan IT-infrastruktuuria mahdollisimman automaattisesti ja työtunteja säästäen. Sen tarkoituksena on havaita ja tuoda organisaation käyttöön tarkkaa ja ajantasaista tietoa sen ylläpitämästä IT-ympäristöstä. Se ei ole välttämättä vain työkalu fyysisten ja virtuaalisten laitetietojen keräämiseen, vaan sen avulla voidaan lopulta mallintaa helposti järjestelmien tai palveluiden muodostamia kokonaisuuksia ja tarkastella niiden eri osia ja niiden sisäisiä riippuvuuksia. Konfiguraatiotietokannan tarkoituksena taas on tallentaa ja esittää muun muassa kartoitustyökalun tuottamia tietoja. Nämä taas luovat lopulta pohjaa palvelun helpommalle analysoinnille ja sitä myöten kehittämiselle.