Doulayrittäjät ja ammattidoulat Suomessa
Karlsson, Jutta; Heiskanen, Janita (2016)
Karlsson, Jutta
Heiskanen, Janita
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120419029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120419029
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ammattimaisia synnytystukihenkilöitä eli doulia, jotka ottavat maksun tekemästään työstä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat suomalaiset doulayrittäjät ja ammattidoulat sekä kartoittaa doulayritysten ja ammattidoulien tarjoamia palveluita ja niiden käyttäjiä Suomessa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon henkilökunnalle ja doulille, joiden työ usein risteää julkista terveydenhuoltoa. Opinnäytetyössämme pilotoimme rakentamaamme mittaria.
Opinnäytetyömme toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka pohjaa osittain Paula M. Lantzin, Lisa Kane Low’n, Saniani Varkeyn ja Robin L. Watsonin vuonna 2005 Yhdysvalloissa tekemään tutkimukseen. Kyselyymme osallistui 18 doulaa ja aineisto kerättiin lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin IBM SPSS- ja Microsoft Excel -tilasto-ohjelmilla, ja avoimiin kysymyksiin tehtiin aineistolähtöinen soveltava sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että kyselyyn osallistuneet doulat olivat koulutettuja, naimisissa olevia naisia, joilla oli omia lapsia. Kyselyyn vastanneista doulista yli kolmanneksella oli taustaa terveydenhuollossa. Vastanneet doulat työskentelivät useimmiten yksin toiminimellä. Kaikki doulat tarjosivat synnytyksen aikaisia doulapalveluita, ja moni tarjosi myös vaihtoehtohoitoja. Doulat ansaitsivat doulatyöllä 0–3999 € vuodessa, ja monen doulan mielestä matala tulotaso oli päällimmäinen syy sille, etteivät he voineet ryhtyä päätoimisiksi douliksi. Myös perhe-elämän ja työn välisen tasapainon löytäminen aiheutti monille doulille haasteita. Monet doulat kokivat, että heillä oli sopiva määrä asiakkaita. Valtaosa asiakkaista oli naimisissa olevia 31–35-vuotiaita naisia, jotka odottivat esikoistaan. Suurin osa asiakkaista synnytti sairaalassa, ja noin puolet kaikista asiakkaista sai vaihtoehtohoitoja.
Tulokset osoittavat, että doulayrittäjyys ja ammattidoulaus on kutsumusammatti, joka ei kuitenkaan yksinään riitä tuomaan elantoa. Yksi keskeisimmistä doulayrittäjyyden ja ammattidoulauksen varteenotettavaksi ammatiksi kehittymisen ehdoista olisikin nykyistä parempi rahallinen korvaus palveluista.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi ammatti- ja vapaaehtoisdoulien erot ja yhtäläisyydet, sekä heidän asiakaskuntiensa kartoitus.
Opinnäytetyömme toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka pohjaa osittain Paula M. Lantzin, Lisa Kane Low’n, Saniani Varkeyn ja Robin L. Watsonin vuonna 2005 Yhdysvalloissa tekemään tutkimukseen. Kyselyymme osallistui 18 doulaa ja aineisto kerättiin lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin IBM SPSS- ja Microsoft Excel -tilasto-ohjelmilla, ja avoimiin kysymyksiin tehtiin aineistolähtöinen soveltava sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että kyselyyn osallistuneet doulat olivat koulutettuja, naimisissa olevia naisia, joilla oli omia lapsia. Kyselyyn vastanneista doulista yli kolmanneksella oli taustaa terveydenhuollossa. Vastanneet doulat työskentelivät useimmiten yksin toiminimellä. Kaikki doulat tarjosivat synnytyksen aikaisia doulapalveluita, ja moni tarjosi myös vaihtoehtohoitoja. Doulat ansaitsivat doulatyöllä 0–3999 € vuodessa, ja monen doulan mielestä matala tulotaso oli päällimmäinen syy sille, etteivät he voineet ryhtyä päätoimisiksi douliksi. Myös perhe-elämän ja työn välisen tasapainon löytäminen aiheutti monille doulille haasteita. Monet doulat kokivat, että heillä oli sopiva määrä asiakkaita. Valtaosa asiakkaista oli naimisissa olevia 31–35-vuotiaita naisia, jotka odottivat esikoistaan. Suurin osa asiakkaista synnytti sairaalassa, ja noin puolet kaikista asiakkaista sai vaihtoehtohoitoja.
Tulokset osoittavat, että doulayrittäjyys ja ammattidoulaus on kutsumusammatti, joka ei kuitenkaan yksinään riitä tuomaan elantoa. Yksi keskeisimmistä doulayrittäjyyden ja ammattidoulauksen varteenotettavaksi ammatiksi kehittymisen ehdoista olisikin nykyistä parempi rahallinen korvaus palveluista.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi ammatti- ja vapaaehtoisdoulien erot ja yhtäläisyydet, sekä heidän asiakaskuntiensa kartoitus.