Jodioidun suolan käytön merkitys joukkoruokailussa
Nummela, Pia (2016)
Nummela, Pia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418990
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tarkoituksena selvittää julkisen puolen ruokapalvelujen muutoksia käytäntöihin valtion ravitsemusneuvottelukunnan 10.2.2015 antamasta jodin saannin suosi-tuksesta johtuen. FINRISKI-tutkimuksissa tulee ilmi, että suomalaiset saavat liian vähän jodia ravinnostaan. Suomalaisten jodin saanti on pudonnut 2002 vuoden 81 mikrogrammasta vuo-den 2012 63 mikrogrammaan. Suomalaisilla on lievä jodin puute.
Jodin puute aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia ja kehityshäiriöitä. Jodia tarvitaan kilpi-rauhashormonien valmistukseen. Kilpirauhashormoneja tarvitaan kasvuun ja aineenvaihdun-taan sekä hermoston kehittymiseen. Syntymättömälle jodin puute aiheuttaa elinikäisen aivovamman.
Jodin saantisuositus aikuisille on 150 µg, raskaana oleville 175 µg ja imettäville 200 µg/ vrk. Jotta jodia saadaan riittävästi, pitää kaikki syömämme suola sisältää jodia, koska suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Jodia saadaan myös maidosta, maitotuotteista, kalasta ja kananmunasta, koska eläinten rehuun lisätään jodia. Suolan syöntiä ei saa lisätä jodin saannin takia.
Elintarviketeollisuudessa, leipomoissa ja joukkoruokailussa on pääsääntöisesti käytetty jodioimatonta suolaa. Elintarvikepakkausten ainesosaluetteloon on alettu merkitä jodioitu suola: ”jodioitu suola” tai suola (suola, jodi)”. Koska suolaa on Suomessa jodioitu 1950-luvulta saakka, on haastavaa saada jopa ammatti-ihmiset ymmärtämään, ettei näin ei enää ole, vaan pelkkä suola ainesosaluettelossa merkitsee nykyään jodioimatonta suolaa.
Suomalaiset saavat ruoasta suolaa 10 grammaa päivässä. Se on kansanterveydellisesti pahin terveyteemme vaikuttava ruoka-aine sen sisältämän natriumin vuoksi. Eniten suolaa saadaan esimerkiksi valmisruoista, leivästä, liha- ja kalaleikkeleistä sekä juustoista.
Marraskuussa selvitettiin kyselyn avulla yhdeksältä, erikokoiselta ja erityyppiseltä asiakaskunnaltaan, joukkoruokailua järjestäviltä suurtalouskeittiöiltä heidän suolan käyttöään sekä tietoisuuttaan käyttämiensä elintarvikkeiden suolan laadusta. Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että elintarviketeollisuuden tuotteiden sekä leivän suolan jodin merkintä tapaa ei tiedetty. Pian kaksi vuotta sitten annetusta jodin käytön suosituksesta on edetty hitaasti.
Lopputulokseksi tässä tutkimuksessa tuli, että suolan käyttöä voi ja pitää vähentää joukkoruokailussa, mutta jodia saadaan riittävästi, kun ostetaan elintarvikkeita, jotka on maustettu jodioidulla suolalla. Itse tehdystä leivästä voi jättää suolan kokonaan pois. Lisäksi suolan määrää ja laatua leivästä ja rasvalevitteestä omavalvonnan avulla seuraamalla antaa tarpeellista tietoa suolan vähentämiseen ja jodin käytön lisäämiseen. Omavalvonta taulukko on liitteenä tässä työssä.
Jodin puute aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia ja kehityshäiriöitä. Jodia tarvitaan kilpi-rauhashormonien valmistukseen. Kilpirauhashormoneja tarvitaan kasvuun ja aineenvaihdun-taan sekä hermoston kehittymiseen. Syntymättömälle jodin puute aiheuttaa elinikäisen aivovamman.
Jodin saantisuositus aikuisille on 150 µg, raskaana oleville 175 µg ja imettäville 200 µg/ vrk. Jotta jodia saadaan riittävästi, pitää kaikki syömämme suola sisältää jodia, koska suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Jodia saadaan myös maidosta, maitotuotteista, kalasta ja kananmunasta, koska eläinten rehuun lisätään jodia. Suolan syöntiä ei saa lisätä jodin saannin takia.
Elintarviketeollisuudessa, leipomoissa ja joukkoruokailussa on pääsääntöisesti käytetty jodioimatonta suolaa. Elintarvikepakkausten ainesosaluetteloon on alettu merkitä jodioitu suola: ”jodioitu suola” tai suola (suola, jodi)”. Koska suolaa on Suomessa jodioitu 1950-luvulta saakka, on haastavaa saada jopa ammatti-ihmiset ymmärtämään, ettei näin ei enää ole, vaan pelkkä suola ainesosaluettelossa merkitsee nykyään jodioimatonta suolaa.
Suomalaiset saavat ruoasta suolaa 10 grammaa päivässä. Se on kansanterveydellisesti pahin terveyteemme vaikuttava ruoka-aine sen sisältämän natriumin vuoksi. Eniten suolaa saadaan esimerkiksi valmisruoista, leivästä, liha- ja kalaleikkeleistä sekä juustoista.
Marraskuussa selvitettiin kyselyn avulla yhdeksältä, erikokoiselta ja erityyppiseltä asiakaskunnaltaan, joukkoruokailua järjestäviltä suurtalouskeittiöiltä heidän suolan käyttöään sekä tietoisuuttaan käyttämiensä elintarvikkeiden suolan laadusta. Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että elintarviketeollisuuden tuotteiden sekä leivän suolan jodin merkintä tapaa ei tiedetty. Pian kaksi vuotta sitten annetusta jodin käytön suosituksesta on edetty hitaasti.
Lopputulokseksi tässä tutkimuksessa tuli, että suolan käyttöä voi ja pitää vähentää joukkoruokailussa, mutta jodia saadaan riittävästi, kun ostetaan elintarvikkeita, jotka on maustettu jodioidulla suolalla. Itse tehdystä leivästä voi jättää suolan kokonaan pois. Lisäksi suolan määrää ja laatua leivästä ja rasvalevitteestä omavalvonnan avulla seuraamalla antaa tarpeellista tietoa suolan vähentämiseen ja jodin käytön lisäämiseen. Omavalvonta taulukko on liitteenä tässä työssä.