Sijaa yksityiselle lastensuojelulle : Pirkanmaan Sijaishuoltoyksiköiden Yhdistys ry, Sijan kehittämispäivä 2016
Jokinen, Katriina (2016)
Jokinen, Katriina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418984
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on olla osana Pirkanmaan Sijaishuoltoyksiköiden Yhdistyksen toiminnan laadun kehittämistyötä. Pirkanmaan Sijaishuoltoyksiköiden Yhdistys ry:n, eli Sijan jäseniä ovat 12 yksityistä Pirkanmaalla toimivaa palveluntuottajaa, jotka tarjoavat erilaisia lastensuojelun palvelukokonaisuuksia. Heidän kanssaan yhteistyössä suunnitellun tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin sijaishuollon menestystekijöitä vaikuttavuuden, osallisuuden sekä laadun ja arvojen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteina on käytänteiden yhdenmukaistaminen, laatutyön vahvistaminen, yritysten markkinoiminen sekä hyvän työn näkyväksi tekeminen.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se mukailee palvelumuotoilun ideaa, jonka johtoajatuksena on luoda sellaista palvelua, joka vastaa suoraan asiakkaan tarvetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistavaa ideariiheä ja tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla käyttäen kehittämispäivänä nauhoitettua materiaalia ja miellekartan muistiinpanoja. Kehittämispäivään osallistui kuusi Sijan työntekijää, joiden kanssa aineisto koottiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että lastensuojelun sijaishuolto vaikuttaa lapsen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, parantaen sekä lapsen psykofyysissosiaalista toimintakykyä, että terveyttä. Osallisuuden tukemisen voidaan ajatella olevan lapsen ja aikuisen välinen yhteistyöprosessi, jossa edetään lapsen ehdoilla, mutta aikuisjohtoisesti. Kun tarkastellaan sijaishuollon laadun kehittämistä, tarvitaan ennen kaikkea myönteistä suhtautumista kehittämiseen. Tarpeiden tai resurssien puute ei saa poissulkea itse kehittämistyöhön ryhtymistä. Kehittämistarpeita koettiin olevan esimerkiksi itse lastensuojeluprosessissa, mutta myös sijaishuollon työntekijän perustehtävään liittyen. Tärkeimpänä arvona sijaishuollon työtä tehdessä pidetään kokonaisvaltaista ihmisyyden kunnioittamista, jossa huomioituna on sekä työntekijä- että lapsinäkökulma.
Tämä tutkimus osoittaa, että sijaishuolto on tärkeää ja vaativaa ruohonjuuritasolla tapahtuvaa työtä, jossa moni asia vaikuttaa toiseen ja selkeät syy-seuraussuhteet ovat hahmotettavissa. Sijaishuoltotyöllä on selkeät positiiviset vaikutukset lapsen elämään, mitä on tärkeä tuoda esiin valtakunnallisesti. Laadun kehittämisen tulee olla osa yksikön perusarkea. Jatkossa olisi tärkeää panostaa valtakunnalliseen vuoropuheluun sekä sijaishuoltoa tarvitsevien lasten tarpeista ja tilanteista, että niistä positiivista vaikutuksista, joita nykyinen sijaishuolto tarjoaa. Tällä tavoin nämä kyettäisiin turvaamaan myös jatkossa niiden resurssien puitteissa, jotka yhteiskunta asettaa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se mukailee palvelumuotoilun ideaa, jonka johtoajatuksena on luoda sellaista palvelua, joka vastaa suoraan asiakkaan tarvetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistavaa ideariiheä ja tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla käyttäen kehittämispäivänä nauhoitettua materiaalia ja miellekartan muistiinpanoja. Kehittämispäivään osallistui kuusi Sijan työntekijää, joiden kanssa aineisto koottiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että lastensuojelun sijaishuolto vaikuttaa lapsen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, parantaen sekä lapsen psykofyysissosiaalista toimintakykyä, että terveyttä. Osallisuuden tukemisen voidaan ajatella olevan lapsen ja aikuisen välinen yhteistyöprosessi, jossa edetään lapsen ehdoilla, mutta aikuisjohtoisesti. Kun tarkastellaan sijaishuollon laadun kehittämistä, tarvitaan ennen kaikkea myönteistä suhtautumista kehittämiseen. Tarpeiden tai resurssien puute ei saa poissulkea itse kehittämistyöhön ryhtymistä. Kehittämistarpeita koettiin olevan esimerkiksi itse lastensuojeluprosessissa, mutta myös sijaishuollon työntekijän perustehtävään liittyen. Tärkeimpänä arvona sijaishuollon työtä tehdessä pidetään kokonaisvaltaista ihmisyyden kunnioittamista, jossa huomioituna on sekä työntekijä- että lapsinäkökulma.
Tämä tutkimus osoittaa, että sijaishuolto on tärkeää ja vaativaa ruohonjuuritasolla tapahtuvaa työtä, jossa moni asia vaikuttaa toiseen ja selkeät syy-seuraussuhteet ovat hahmotettavissa. Sijaishuoltotyöllä on selkeät positiiviset vaikutukset lapsen elämään, mitä on tärkeä tuoda esiin valtakunnallisesti. Laadun kehittämisen tulee olla osa yksikön perusarkea. Jatkossa olisi tärkeää panostaa valtakunnalliseen vuoropuheluun sekä sijaishuoltoa tarvitsevien lasten tarpeista ja tilanteista, että niistä positiivista vaikutuksista, joita nykyinen sijaishuolto tarjoaa. Tällä tavoin nämä kyettäisiin turvaamaan myös jatkossa niiden resurssien puitteissa, jotka yhteiskunta asettaa.