Kuin valopilkku pimeässä syksyssä : kehotietoisuusharjoittelun vaikutukset näyttöpäätetyöntekijän niska-hartiaseudun vaivoihin
Karlsson, Outi; Tiilikainen, Suvi (2016)
Karlsson, Outi
Tiilikainen, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218846
Tiivistelmä
Kehotietoisuusharjoittelu on ruotsalaisen Gertrud Roxendalin kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on kehontuntemuksen ja -tietoisuuden ja sitä kautta kehon hallinnan ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Kehotietoisuusharjoittelussa voidaan käyttää erilaisia rentoutusmenetelmiä, koska ne vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin lieventämällä jännitystä, tasaamalla hengitystä ja rauhoittamalla mieltä. Roxendalin kehittämän kehoterapian (The Body Awareness Therapy) mukaan kehotietoisuuden keskeisiä ulottuvuuksia ovat kehon alusta- ja keskilinjasuhde, kehon liikekeskus ja hengitys sekä liikkeen virtaus ja tietoinen läsnäolo. Tietoinen harjoittelu vaatii liikkeen hitauden tai pysähtymisen, jotta kykenemme aistimaan kehontuntemuksia sisältä käsin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia kehotietoisuusharjoittelulla on näyttöpäätetyöntekijän koettuihin niska-hartiaseudun vaivoihin asennonhallinnan, rentoutumiskyvyn, kehontuntemuksen ja hengityksen kautta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laajentaa kehotietoisuusharjoittelun käyttöä niska-hartiaseudun vaivoissa perinteisen niska-hartiaseudun terapeuttisen harjoittelun lisäksi. Laadullinen tutkimus toteutettiin ryhmämuotoisena case-tutkimuksena. Seitsemän ryhmäläisen subjektiivisia kokemuksia tutkittiin haastattelun, havainnoinnin ja kyselylomakkeen avulla. Tutkimusryhmä kokoontui harjoittelemaan ohjatusti tunnin kerrallaan, viiden viikon ajan.
Ryhmäläiset kokivat etenkin hengitysharjoitusten vaikuttaneen positiivisesti koko kehon rentoutumiseen ja rauhoittumiseen sekä antaneen uutta oivallusta kehotietoisuudesta. Kuusi seitsemästä ryhmään osallistuneesta koki hengitysharjoitteet hyödyllisimmiksi. Harjoittelun myötä ryhmäläisten tietoisuus niska-hartiaseudun asennosta kasvoi ja harjoittelu vaikutti niska-hartiaseudun kireyttä vähentävästi. Kehontuntemuksen koettiin paranevan harjoitusintervention aikana.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että näyttöpäätetyöntekijöiden kehotietoisuusharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia niska-hartiaseudun asennon tiedostamiseen, rentoutumiskykyyn, kehontuntemukseen sekä hengitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää niska-hartiaseudun fysioterapiassa terapeuttisen harjoittelun lisäksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia kehotietoisuusharjoittelulla on näyttöpäätetyöntekijän koettuihin niska-hartiaseudun vaivoihin asennonhallinnan, rentoutumiskyvyn, kehontuntemuksen ja hengityksen kautta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laajentaa kehotietoisuusharjoittelun käyttöä niska-hartiaseudun vaivoissa perinteisen niska-hartiaseudun terapeuttisen harjoittelun lisäksi. Laadullinen tutkimus toteutettiin ryhmämuotoisena case-tutkimuksena. Seitsemän ryhmäläisen subjektiivisia kokemuksia tutkittiin haastattelun, havainnoinnin ja kyselylomakkeen avulla. Tutkimusryhmä kokoontui harjoittelemaan ohjatusti tunnin kerrallaan, viiden viikon ajan.
Ryhmäläiset kokivat etenkin hengitysharjoitusten vaikuttaneen positiivisesti koko kehon rentoutumiseen ja rauhoittumiseen sekä antaneen uutta oivallusta kehotietoisuudesta. Kuusi seitsemästä ryhmään osallistuneesta koki hengitysharjoitteet hyödyllisimmiksi. Harjoittelun myötä ryhmäläisten tietoisuus niska-hartiaseudun asennosta kasvoi ja harjoittelu vaikutti niska-hartiaseudun kireyttä vähentävästi. Kehontuntemuksen koettiin paranevan harjoitusintervention aikana.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että näyttöpäätetyöntekijöiden kehotietoisuusharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia niska-hartiaseudun asennon tiedostamiseen, rentoutumiskykyyn, kehontuntemukseen sekä hengitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää niska-hartiaseudun fysioterapiassa terapeuttisen harjoittelun lisäksi.