Työhyvinvointi Kauko Karhu Oy:ssä : Ammattikuljettajan työhyvinvoinnin kehittäminen
Karhu, Anna-Bella (2016)
Karhu, Anna-Bella
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118560
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona kuljetusyritykselle Kauko Karhu Oy:lle, ja tavoitteena oli kartoittaa, millä tasolla yrityksen työhyvinvointi on ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Kauko Karhu on lämpösäädeltyihin elintarvikekuljetuksiin ja alkutuotannon rehu- ja raaka-ainekuljetuksiin erikoistunut kuljetusyritys. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Seinäjoella ja Kuopiossa. Yrityksessä työskentelee 36 henkilöä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista ja kuljettajan työstä. Se sisältää teoriaa työn ilosta, työhyvinvoinnin sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä näkökulmasta, työhyvinvoinnin johtamisesta, työturvallisuudesta ja sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista tuloksentekijänä ja työntekijän osallistamisesta työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointiosuuden päälähde on Mankan Työnilo (2011). Lisäksi teoriaosuutta käsittelee ammattikuljettajan työtä ja sen sisältöä. Se sisältää tietoa kuljetusalan riskeistä, altisteita, ajo- ja lepomääräyksistä, ammattitaudeista sekä työhyvinvoinnin erikoispiirteistä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Opinnäytetyössä suoritettiin henkilöstökysely yrityksen työntekijöille, jossa kartoitettiin yrityksen työhyvinvoinnin nykytilaa. Kysely analysoitiin SPSS-ohjelmalla, mistä saatiin tulokseksi työhyvinvointia kuvaavia kuvioita. Tulosten analyysin perusteella muodostettiin täydentäviä kysymyksiä, jotka esitettiin haastatteluissa. Kyselyyn vastasi 17 työntekijää, ja haastateltavina oli viisi yrityksen työntekijää tai johtohenkilöä.
Keskeisimmät tutkimustulokset olivat tiedonkulun puute ja haasteellisuus sekä sen vaikutukset työhyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi myös muita työhyvinvointiin kuljetusyrityksessä vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella laadittiin kehitysideoita, joita yritys tulee hyödyntämään tulevaisuudessa. Jatkotoimenpiteinä voisi suorittaa uusi henkilöstökysely, jossa verrattaisiin tuloksia sekä saavutettuja etuja ja hyötyä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista ja kuljettajan työstä. Se sisältää teoriaa työn ilosta, työhyvinvoinnin sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä näkökulmasta, työhyvinvoinnin johtamisesta, työturvallisuudesta ja sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista tuloksentekijänä ja työntekijän osallistamisesta työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointiosuuden päälähde on Mankan Työnilo (2011). Lisäksi teoriaosuutta käsittelee ammattikuljettajan työtä ja sen sisältöä. Se sisältää tietoa kuljetusalan riskeistä, altisteita, ajo- ja lepomääräyksistä, ammattitaudeista sekä työhyvinvoinnin erikoispiirteistä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Opinnäytetyössä suoritettiin henkilöstökysely yrityksen työntekijöille, jossa kartoitettiin yrityksen työhyvinvoinnin nykytilaa. Kysely analysoitiin SPSS-ohjelmalla, mistä saatiin tulokseksi työhyvinvointia kuvaavia kuvioita. Tulosten analyysin perusteella muodostettiin täydentäviä kysymyksiä, jotka esitettiin haastatteluissa. Kyselyyn vastasi 17 työntekijää, ja haastateltavina oli viisi yrityksen työntekijää tai johtohenkilöä.
Keskeisimmät tutkimustulokset olivat tiedonkulun puute ja haasteellisuus sekä sen vaikutukset työhyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi myös muita työhyvinvointiin kuljetusyrityksessä vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella laadittiin kehitysideoita, joita yritys tulee hyödyntämään tulevaisuudessa. Jatkotoimenpiteinä voisi suorittaa uusi henkilöstökysely, jossa verrattaisiin tuloksia sekä saavutettuja etuja ja hyötyä.