Mies ei koreile edes muotijutussa : Suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuva
Lehtinen, Don (2016)
Lehtinen, Don
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118540
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuvaa kysymällä yhteensä 113 miestenmuotijutulta kysymyksiä, joiden vastaukset kertovat, kuinka lähellä hegemonisen maskuliinisuuden ihanteita jutut ovat.
Opinnäytetyössä käytetään hyväksi kriittisen miestutkimuksen ja sisällönanalyysin keinoja. Kriittisen miestutkimuksen yksi tärkeimmistä tarkoituksista on tutkia, millaisena mies esitetään ja mitä odotuksia miehille asetetaan. Tutkimuksessa käytetty kahdeksan kysymyksen analyysityökalu on johdettu hegemonisen maskuliinisuuden miesihanteesta eli siitä, millaiseksi miehen oletetaan haluavan pyrkiä. Sisällönanalyysissä puolestaan tutkitaan, mistä osasista julkaisujen miestenmuotijuttujen miehen representaatiot eli mieskuvat muodostuvat.
Tutkimusaineistona on viiden eri miestenmuotijuttuja säännöllisesti julkaisevan julkaisun (Gloria, Helsingin Sanomat, Image, Kuukausiliite, Optio) kaikki miestenmuotiin liittyvät jutut vuodelta 2015. Kattava tutkimusaineisto vahvistaa tulosten merkitystä.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan sekä kuvia että tekstejä. Sisällönanalyysi on yksinkertaistettu, jotta miestenmuotijuttujen diskurssista voidaan muodostaa kokonaiskuva ja jotta julkaisuja voidaan paremmin vertailla keskenään. Analyysityökaluna on kahdeksan hegemonisen maskuliinisuuden ihanteista koottua kysymystä, joiden avulla jutut pisteytetään.
Analyysin lopputuloksena on sekä numeerisia arvoja että sanallinen analyysi julkaisujen mieskuvasta höystettynä tärkeimpien esimerkkijuttujen piirteillä. Näistä on mahdollista muodostaa yleiskuva suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuvasta sekä yksittäisten julkaisujen mieskuvista.
Analyysin tulokset osoittavat, että julkaisujen miestenmuotijuttujen mieskuvissa on melko suuria eroja. Esimerkiksi Kauppalehti Option mieskuva on selvästi konservatiivisempi kuin Helsingin Sanomien. Muut lehdet asettuivat tuloksissa näiden väliin. Tulokset kertovat myös, että miehen representaatioiden monipuolisuudessa on parantamisen varaa.
Opinnäytetyössä selitetään myös, millaisista jutuista ja juttujen osista analyysin tulokset esimerkiksi koostuvat. Esimerkkijuttujen avulla pohditaan tarkemmin, mitä merkityksiä analyysin kahdeksalla kysymyksellä ja niiden vastauksilla on suomalaisessa miestenmuotijournalismissa.
Opinnäytetyössä käytetään hyväksi kriittisen miestutkimuksen ja sisällönanalyysin keinoja. Kriittisen miestutkimuksen yksi tärkeimmistä tarkoituksista on tutkia, millaisena mies esitetään ja mitä odotuksia miehille asetetaan. Tutkimuksessa käytetty kahdeksan kysymyksen analyysityökalu on johdettu hegemonisen maskuliinisuuden miesihanteesta eli siitä, millaiseksi miehen oletetaan haluavan pyrkiä. Sisällönanalyysissä puolestaan tutkitaan, mistä osasista julkaisujen miestenmuotijuttujen miehen representaatiot eli mieskuvat muodostuvat.
Tutkimusaineistona on viiden eri miestenmuotijuttuja säännöllisesti julkaisevan julkaisun (Gloria, Helsingin Sanomat, Image, Kuukausiliite, Optio) kaikki miestenmuotiin liittyvät jutut vuodelta 2015. Kattava tutkimusaineisto vahvistaa tulosten merkitystä.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan sekä kuvia että tekstejä. Sisällönanalyysi on yksinkertaistettu, jotta miestenmuotijuttujen diskurssista voidaan muodostaa kokonaiskuva ja jotta julkaisuja voidaan paremmin vertailla keskenään. Analyysityökaluna on kahdeksan hegemonisen maskuliinisuuden ihanteista koottua kysymystä, joiden avulla jutut pisteytetään.
Analyysin lopputuloksena on sekä numeerisia arvoja että sanallinen analyysi julkaisujen mieskuvasta höystettynä tärkeimpien esimerkkijuttujen piirteillä. Näistä on mahdollista muodostaa yleiskuva suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuvasta sekä yksittäisten julkaisujen mieskuvista.
Analyysin tulokset osoittavat, että julkaisujen miestenmuotijuttujen mieskuvissa on melko suuria eroja. Esimerkiksi Kauppalehti Option mieskuva on selvästi konservatiivisempi kuin Helsingin Sanomien. Muut lehdet asettuivat tuloksissa näiden väliin. Tulokset kertovat myös, että miehen representaatioiden monipuolisuudessa on parantamisen varaa.
Opinnäytetyössä selitetään myös, millaisista jutuista ja juttujen osista analyysin tulokset esimerkiksi koostuvat. Esimerkkijuttujen avulla pohditaan tarkemmin, mitä merkityksiä analyysin kahdeksalla kysymyksellä ja niiden vastauksilla on suomalaisessa miestenmuotijournalismissa.