Kirjastopalvelut lukiolaisille äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi Saarijärven kaupunginkirjastossa
Kotanen, Mira (2016)
Kotanen, Mira
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018363
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksianto tuli Saarijärven kaupunginkirjastolta. Kaupunginkirjaston ja Saarijärven lukion yhteistyö on vähäistä, minkä vuoksi haluttiin tehdä kartoitus mitä kirjastopalveluja Saarijärven kaupunginkirjaston kannattaisi tarjota lukiolaisille äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi. Tavoitteena oli selvittää lukiolaisten toiveet ja mielenkiinnon kohteet kirjastopalvelujen suhteen sekä selvittää äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sekä kirjastonhoitajan mielipiteet.
Tutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen osa oli kvantitatiivinen kyselytutkimus lukiolaisille. Kyselystä saatiin vastauksia 70, joten vastausprosentti oli 69,3 %. Vastaukset käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Toinen osa koostui äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sekä lasten- ja nuortenosaston kirjastonhoitajan teemahaastatteluista, jotka edustivat kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosassa käsiteltiin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita sekä lukion ja kirjaston yhteistyötä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lukiolaisten mielestä kirjastopalveluista mielenkiintoisimmiksi nousivat kirjavinkkaus sekä kirjasto opiskeluympäristönä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kirjastonhoitaja olivat kiinnostuneet kirjavinkkauksesta. Kirjailijavierailut sekä teemanäyttelyt herättivät myös lukiolaisten keskuudessa jonkin verran kiinnostusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kirjastonhoitaja olivat myös kirjailijavierailuista kiinnostuneita, vaikka ne vaativatkin paljon resursseja. Vähiten kiinnostusta lukiolaisilla oli tiedonhaun opetusta, lukupiirejä ja lukudiplomeita kohtaan.
Tutkimuksen perusteella kirjavinkkaus olisi hyvä keino aloittaa yhteistyö lukion ja kirjaston välillä, koska se kiinnosti eniten kaikkia sekä lukiolaisia että äidinkielen opettajaa ja kirjastonhoitajaa. Lukion ja kirjaston olisi myös hyvä laatia yhteistyösuunnitelma, joka takaisi paremmin yhteistyön jatkumisen.
Tutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen osa oli kvantitatiivinen kyselytutkimus lukiolaisille. Kyselystä saatiin vastauksia 70, joten vastausprosentti oli 69,3 %. Vastaukset käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Toinen osa koostui äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sekä lasten- ja nuortenosaston kirjastonhoitajan teemahaastatteluista, jotka edustivat kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosassa käsiteltiin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita sekä lukion ja kirjaston yhteistyötä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lukiolaisten mielestä kirjastopalveluista mielenkiintoisimmiksi nousivat kirjavinkkaus sekä kirjasto opiskeluympäristönä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kirjastonhoitaja olivat kiinnostuneet kirjavinkkauksesta. Kirjailijavierailut sekä teemanäyttelyt herättivät myös lukiolaisten keskuudessa jonkin verran kiinnostusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kirjastonhoitaja olivat myös kirjailijavierailuista kiinnostuneita, vaikka ne vaativatkin paljon resursseja. Vähiten kiinnostusta lukiolaisilla oli tiedonhaun opetusta, lukupiirejä ja lukudiplomeita kohtaan.
Tutkimuksen perusteella kirjavinkkaus olisi hyvä keino aloittaa yhteistyö lukion ja kirjaston välillä, koska se kiinnosti eniten kaikkia sekä lukiolaisia että äidinkielen opettajaa ja kirjastonhoitajaa. Lukion ja kirjaston olisi myös hyvä laatia yhteistyösuunnitelma, joka takaisi paremmin yhteistyön jatkumisen.