Potilaan ravitsemustilan arviointi ja NRS 2002 -menetelmän käyttö sairaanhoitajien kokemana
Salmela, Sanna; Hiljanen, Noora (2016)
Salmela, Sanna
Hiljanen, Noora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018305
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitajakoulutus
HILJANEN, NOORA & SALMELA, SANNA:
Potilaan ravitsemustilan arviointi ja NRS 2002 -menetelmän käyttö sairaanhoitajien kokemana
Opinnäytetyö 49 sivua, joista liitteitä 4 sivua
Lokakuu 2016
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia potilaan ravitsemustilan arvioinnista ja NRS 2002 -menetelmän käytöstä vuodeosastolla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ravitsemustilan arvioinnista ja NRS 2002 -menetelmän käytöstä hoitotyössä. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla NRS 2002 -menetelmän käyttö saadaan osaksi arjen toimintaa vuodeosastolla. Aiheesta rajattiin pois ravitsemushoidon osuus. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla neljää Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevää sairaanhoitajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat pitivät ravitsemustilan arviointia ja seulontaa tärkeänä asiana. Potilaan ravitsemustilaa arvioitiin osastolla havainnoimalla, haastattelemalla, erilaisia mittauksia hyödyntämällä ja seuraamalla nestetasapainoa. NRS 2002 -menetelmän käyttöönotto oli osastolla vielä alussa, minkä vuoksi sen käyttö oli vähäistä. Ravitsemustilan arvioinnin ja NRS 2002 -menetelmän käytön haasteiksi nousivat ajanpuute, tietojen hankala saatavuus, potilaiden lyhyet hoitojaksot sekä yhteisten toimintatapojen ja perehdytyksen puute. NRS 2002 -menetelmän saaminen osaksi arjen toimintaa vaati sairaanhoitajien mukaan hyvää perehdytystä, konkreettista ohjausta, moniammatillista yhteistyötä, yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja omahoitajuuden hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osaston toiminnan kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena osastolle on perehdytyksen ja ohjauksen lisääminen sekä yhteisistä toimintatavoista sopiminen. Ravitsemustilan arviointia ja NRS 2002 -menetelmän käyttöä on tutkittu hoitotyössä hyvin vähän. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia havainnoinnin avulla, miten hoitajat arvioivat potilaan ravitsemustilaa. Lisäksi jatkossa voisi tutkia ravitsemushoidon toteutumista moniammatillisessa työyhteisössä. Vajaaravittujen potilaiden osuutta sairaalahoidossa voisi tutkia myös määrällisesti.
Asiasanat: ravitsemustilan arviointi, vajaaravitsemus, NRS 2002 -menetelmä
Tampereen ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitajakoulutus
HILJANEN, NOORA & SALMELA, SANNA:
Potilaan ravitsemustilan arviointi ja NRS 2002 -menetelmän käyttö sairaanhoitajien kokemana
Opinnäytetyö 49 sivua, joista liitteitä 4 sivua
Lokakuu 2016
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia potilaan ravitsemustilan arvioinnista ja NRS 2002 -menetelmän käytöstä vuodeosastolla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ravitsemustilan arvioinnista ja NRS 2002 -menetelmän käytöstä hoitotyössä. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla NRS 2002 -menetelmän käyttö saadaan osaksi arjen toimintaa vuodeosastolla. Aiheesta rajattiin pois ravitsemushoidon osuus. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla neljää Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevää sairaanhoitajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat pitivät ravitsemustilan arviointia ja seulontaa tärkeänä asiana. Potilaan ravitsemustilaa arvioitiin osastolla havainnoimalla, haastattelemalla, erilaisia mittauksia hyödyntämällä ja seuraamalla nestetasapainoa. NRS 2002 -menetelmän käyttöönotto oli osastolla vielä alussa, minkä vuoksi sen käyttö oli vähäistä. Ravitsemustilan arvioinnin ja NRS 2002 -menetelmän käytön haasteiksi nousivat ajanpuute, tietojen hankala saatavuus, potilaiden lyhyet hoitojaksot sekä yhteisten toimintatapojen ja perehdytyksen puute. NRS 2002 -menetelmän saaminen osaksi arjen toimintaa vaati sairaanhoitajien mukaan hyvää perehdytystä, konkreettista ohjausta, moniammatillista yhteistyötä, yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja omahoitajuuden hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osaston toiminnan kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena osastolle on perehdytyksen ja ohjauksen lisääminen sekä yhteisistä toimintatavoista sopiminen. Ravitsemustilan arviointia ja NRS 2002 -menetelmän käyttöä on tutkittu hoitotyössä hyvin vähän. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia havainnoinnin avulla, miten hoitajat arvioivat potilaan ravitsemustilaa. Lisäksi jatkossa voisi tutkia ravitsemushoidon toteutumista moniammatillisessa työyhteisössä. Vajaaravittujen potilaiden osuutta sairaalahoidossa voisi tutkia myös määrällisesti.
Asiasanat: ravitsemustilan arviointi, vajaaravitsemus, NRS 2002 -menetelmä