Poistumisharjoituksen suunnittelu ja toteutus Original Sokos Hotel Seurahuone Kotkan henkilökunnalle
Mikkola, Salla (2016)
Mikkola, Salla
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918208
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin produktina. Toimeksiantajana toimi Kymen Seudun Osuuskauppaan kuuluva Original Sokos Hotel Seurahuone Kotka, jossa havaittiin tarve henkilökunnan poistumisharjoituksen järjestämiselle. Opinnäytetyön aihe oli rajattu niin, että omalla vastuullani oli suunnitella, järjestää ja analysoida saatuja palautteita, jonka jälkeen välitin yhteenvedon tuloksista hotellipäällikölle.
Opinnäytetyön päätavoite oli poistumisturvallisuudessa esiintyvien mahdollisten puutteiden havaitseminen järjestettävän poistumisharjoituksen avulla. Tarkoituksena oli, että harjoituksessa havaitut puutteet korjattaisiin ajoissa, jotta oikean evakuointitilanteen sattuessa näitä puutteita ei poistumisturvallisuudessa esiintyisi. Alatavoitteita oli kaksi. Ensimmäinen oli pelastussuunnitelman testaaminen konkreettisella tasolla. Tällä saatiin selville se, ovatko pelastussuunnitelman evakuointiohjeiden ohjeistukset käytännön tasolla toimivia. Toinen alatavoite oli kehittää henkilökunnan evakuointitaitoja.
Opinnäytetyö aloitettiin toukokuussa 2016 ja se valmistui saman vuoden marraskuussa. Poistumisharjoitus toteutettiin syyskuussa ja siihen osallistui yhteensä 30 henkeä. Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan työterveys, jotka toimivat harjoituksen yhteistyötahoina, mahdollistivat harjoituksen monipuolisen ja realistisen toteutuksen oman ammattitaitonsa avulla. Käytetyt menetelmät sen hetkisen turvallisuustason määrittelemiseksi ja poistumisturvallisuudessa esiintyvien epäkohtien havaitsemiseksi ja olivat puolistrukturoidut haastattelut, tarkkaileva havainnointi ja kvantitatiivinen kyselytutkimus. Puolistrukturoidut haastattelut toteutettiin aiheesta asiantunteville henkilöille. Tarkkailevaa havainnointia suorittivat harjoitukseen määrätyt henkilöt ja kyselylomakkeisiin vastasivat evakuointiin osallistuva henkilökunta.
Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin hyvin. Tuloksista selviää, että pieniä puutteita löytyi poistumisturvallisuudessa. Lisäksi henkilökunta koki harjoituksen tarpeelliseksi. Suurin osa heistä ei ollut aikaisemmin osallistunut vastaavanlaiseen harjoitukseen. Kritiikkiä annettiin hieman harjoitustilanteen epärealistisuudesta siksi, että asiakkaat eivät olleet mukana harjoituksessa. Myös sen hetkinen pelastussuunnitelman evakuointiohje koettiin hieman epäselväksi.
Kokonaisuudessaan Seurahuone Kotkan rakenteellinen ja toiminnallinen paloturvallisuus on hyvällä mallilla; ketjun antamia turvallisuusohjeistuksia on noudatettu jo monen vuoden ajan. Opinnäytetyöprosessin aikana kävi ilmi, että poistumisharjoituksia järjestetään S-ryhmän toimipaikoissa suosituksia harvemmin, vaikka heidän oma riskienhallintayksikkö tarjoaa tukea ja erinomaiset ohjeistukset. Poistumisharjoituksen järjestäminen voi olla suhteellisen pitkä prosessi ja se aiheuttaa jonkin verran kustannuksia. Poistumisharjoituksen järjestämiseen olisi hyvä panostaa mahdollisimman hyvin, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti.
Opinnäytetyön päätavoite oli poistumisturvallisuudessa esiintyvien mahdollisten puutteiden havaitseminen järjestettävän poistumisharjoituksen avulla. Tarkoituksena oli, että harjoituksessa havaitut puutteet korjattaisiin ajoissa, jotta oikean evakuointitilanteen sattuessa näitä puutteita ei poistumisturvallisuudessa esiintyisi. Alatavoitteita oli kaksi. Ensimmäinen oli pelastussuunnitelman testaaminen konkreettisella tasolla. Tällä saatiin selville se, ovatko pelastussuunnitelman evakuointiohjeiden ohjeistukset käytännön tasolla toimivia. Toinen alatavoite oli kehittää henkilökunnan evakuointitaitoja.
Opinnäytetyö aloitettiin toukokuussa 2016 ja se valmistui saman vuoden marraskuussa. Poistumisharjoitus toteutettiin syyskuussa ja siihen osallistui yhteensä 30 henkeä. Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan työterveys, jotka toimivat harjoituksen yhteistyötahoina, mahdollistivat harjoituksen monipuolisen ja realistisen toteutuksen oman ammattitaitonsa avulla. Käytetyt menetelmät sen hetkisen turvallisuustason määrittelemiseksi ja poistumisturvallisuudessa esiintyvien epäkohtien havaitsemiseksi ja olivat puolistrukturoidut haastattelut, tarkkaileva havainnointi ja kvantitatiivinen kyselytutkimus. Puolistrukturoidut haastattelut toteutettiin aiheesta asiantunteville henkilöille. Tarkkailevaa havainnointia suorittivat harjoitukseen määrätyt henkilöt ja kyselylomakkeisiin vastasivat evakuointiin osallistuva henkilökunta.
Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin hyvin. Tuloksista selviää, että pieniä puutteita löytyi poistumisturvallisuudessa. Lisäksi henkilökunta koki harjoituksen tarpeelliseksi. Suurin osa heistä ei ollut aikaisemmin osallistunut vastaavanlaiseen harjoitukseen. Kritiikkiä annettiin hieman harjoitustilanteen epärealistisuudesta siksi, että asiakkaat eivät olleet mukana harjoituksessa. Myös sen hetkinen pelastussuunnitelman evakuointiohje koettiin hieman epäselväksi.
Kokonaisuudessaan Seurahuone Kotkan rakenteellinen ja toiminnallinen paloturvallisuus on hyvällä mallilla; ketjun antamia turvallisuusohjeistuksia on noudatettu jo monen vuoden ajan. Opinnäytetyöprosessin aikana kävi ilmi, että poistumisharjoituksia järjestetään S-ryhmän toimipaikoissa suosituksia harvemmin, vaikka heidän oma riskienhallintayksikkö tarjoaa tukea ja erinomaiset ohjeistukset. Poistumisharjoituksen järjestäminen voi olla suhteellisen pitkä prosessi ja se aiheuttaa jonkin verran kustannuksia. Poistumisharjoituksen järjestämiseen olisi hyvä panostaa mahdollisimman hyvin, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti.