Tieto lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä
Jäntti, Marjut; Seppälä, Leevi (2016)
Jäntti, Marjut
Seppälä, Leevi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918138
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteistä MORFEUS-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää hyvinvointipalvelusektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonjakoa. Tarkastelun ja kehittämisen kohteena hankkeessa ovat päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden kokonaisuudet.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan hankkeen lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta. Näkökulmaksi valittiin lastenneuvolan terveydenhoitajien toiminta sekä ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä että tilanteissa joissa lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakas. Tavoitteena oli tutkia mitä asiakasta koskevia tietoja lastenneuvolan terveydenhoitajat tarvitsevat tukeakseen lasta ja tämän perhettä, mitä kautta tietoja saadaan, sekä mitä haasteita tietojen kulussa on.
Laadullisena tutkimuksena toteutettuun tutkimukseen valittiin viisi Porvoon äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin stimuloitua teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin, purettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksissa nousi esille lapsen vanhempien tärkeys koko perheen hyvinvoinnin edistäjinä. Terveydenhoitajat kuvasivat tarvitsevansa tietoa erityisesti vanhempien voimavaroista, sekä vanhemmuuden ja lapsen kasvatuksen toteutumisesta. Tietoja saadaan asiakkaan itsensä kertoman kautta sekä perheen tukemiseen osallistuvilta yhteistyötahoilta. Asiakkaan kertoman todenmukaisuutta joudutaan kuitenkin ajoittain arvioimaan. Lisäksi terveydenhoitajat kokivat, etteivät he saa muilta toimijoilta tarpeeksi tietoa asiakkaan tilanteesta tai perheelle annetuista tukitoimista. Tiedon kulkuun vaikuttivat oleellisesti puutteet yhteistyö- ja tiedonvaihtokäytänteissä, toimijoiden tekemät tulkinnat salassapitovelvollisuudesta, sekä kiire ja toimijoille yhteisen tietoverkon puuttuminen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa MORFEUS-hankkeen toteuttamisessa, mitä kautta tulokset palvelevat myös hyvinvointipalvelusektorin toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Lisäksi työssä on esitetty kehitysehdotuksia lastenneuvolan ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan hankkeen lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta. Näkökulmaksi valittiin lastenneuvolan terveydenhoitajien toiminta sekä ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä että tilanteissa joissa lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakas. Tavoitteena oli tutkia mitä asiakasta koskevia tietoja lastenneuvolan terveydenhoitajat tarvitsevat tukeakseen lasta ja tämän perhettä, mitä kautta tietoja saadaan, sekä mitä haasteita tietojen kulussa on.
Laadullisena tutkimuksena toteutettuun tutkimukseen valittiin viisi Porvoon äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin stimuloitua teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin, purettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksissa nousi esille lapsen vanhempien tärkeys koko perheen hyvinvoinnin edistäjinä. Terveydenhoitajat kuvasivat tarvitsevansa tietoa erityisesti vanhempien voimavaroista, sekä vanhemmuuden ja lapsen kasvatuksen toteutumisesta. Tietoja saadaan asiakkaan itsensä kertoman kautta sekä perheen tukemiseen osallistuvilta yhteistyötahoilta. Asiakkaan kertoman todenmukaisuutta joudutaan kuitenkin ajoittain arvioimaan. Lisäksi terveydenhoitajat kokivat, etteivät he saa muilta toimijoilta tarpeeksi tietoa asiakkaan tilanteesta tai perheelle annetuista tukitoimista. Tiedon kulkuun vaikuttivat oleellisesti puutteet yhteistyö- ja tiedonvaihtokäytänteissä, toimijoiden tekemät tulkinnat salassapitovelvollisuudesta, sekä kiire ja toimijoille yhteisen tietoverkon puuttuminen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa MORFEUS-hankkeen toteuttamisessa, mitä kautta tulokset palvelevat myös hyvinvointipalvelusektorin toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Lisäksi työssä on esitetty kehitysehdotuksia lastenneuvolan ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi.