Uusi isyyslaki lapsen edun kannalta
Pitkänen, Sanni (2016)
Pitkänen, Sanni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817761
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tammikuussa 2016 voimaantulleen isyyslain tuomia muutoksia vanhaan isyyslakiin nähden sekä tarkastella lapsen edun toteutumista ja sen valvomista isyyttä koskevissa asioissa. Työssä tarkastellaan myös syitä ja tarpeita, miksi lakia lähdettiin uudistamaan sekä uuden lain tuomia vaikutuksia. Isyyslainsäädäntöä tarkasteltiin kokonaisuudessaan lapsen edun näkökulmasta. Tarve isyyslain uudistamiselle on perustunut yhteiskunnassa tapahtuneeseen perherakenteiden muutokseen, isyyttä koskevien tutkimusmenetelmien kehittymiseen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistymiseen.
Teoriaosan tietolähteenä käytettiin perheoikeuteen liittyvää kirjallisuutta, perheoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, asiantuntija lausuntoja ja kannanottoja sekä eri oikeusasteiden antamia ratkaisuja. Tutkimusosuudessa lähdekirjallisuus muodostui käräjäoikeuden, hovioikeuden, korkeimman oikeuden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen perheoikeutta koskevista ennakkopäätöksistä ja ratkaisuista.
Työn tutkimusmenetelmänä oli lainoppi. Tutkimusosassa arvioitiin, kuinka lapsen etua ja oikeuksia sovelletaan ja valvotaan isyyttä ja vanhemmuutta koskevissa asioissa ja kuinka lakiin tulleet uudistukset niihin vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä on kerrottu perheoikeuden nykytilasta, lähitulevaisuudessa vaadittavista muutoksista, uuden isyyslain tuomista vaikutuksista sekä lapsen edun tärkeydestä. Perheoikeus on tällä hetkellä suuressa muutoksessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistyminen sekä kansainvälisoikeudelliset kysymykset tuovat lainsäädännölle lähitulevaisuudessa suuria muutostarpeita. Myös lapsen edun tärkeyttä lainsäädännössä pyritään parantamaan jatkuvasti, ja sen voidaankin katsoa olevan kaikkea lainvalmistelua ohjaava yleisperiaate.
Teoriaosan tietolähteenä käytettiin perheoikeuteen liittyvää kirjallisuutta, perheoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, asiantuntija lausuntoja ja kannanottoja sekä eri oikeusasteiden antamia ratkaisuja. Tutkimusosuudessa lähdekirjallisuus muodostui käräjäoikeuden, hovioikeuden, korkeimman oikeuden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen perheoikeutta koskevista ennakkopäätöksistä ja ratkaisuista.
Työn tutkimusmenetelmänä oli lainoppi. Tutkimusosassa arvioitiin, kuinka lapsen etua ja oikeuksia sovelletaan ja valvotaan isyyttä ja vanhemmuutta koskevissa asioissa ja kuinka lakiin tulleet uudistukset niihin vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä on kerrottu perheoikeuden nykytilasta, lähitulevaisuudessa vaadittavista muutoksista, uuden isyyslain tuomista vaikutuksista sekä lapsen edun tärkeydestä. Perheoikeus on tällä hetkellä suuressa muutoksessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistyminen sekä kansainvälisoikeudelliset kysymykset tuovat lainsäädännölle lähitulevaisuudessa suuria muutostarpeita. Myös lapsen edun tärkeyttä lainsäädännössä pyritään parantamaan jatkuvasti, ja sen voidaankin katsoa olevan kaikkea lainvalmistelua ohjaava yleisperiaate.