Sähköinen taloushallinto : Sähköisen taloushallinnon käyttäminen Keski-Pohjanmaan seudun yrityksissä
Fors, Jenni; Grönlund, Minerva (2016)
Fors, Jenni
Grönlund, Minerva
Centria-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112617639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112617639
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sähköisen taloushallinnon käyttöä Kokkolan seudun yrityksissä. Kuinka moni yritys on siirtynyt käyttämään sähköistä taloushallintoa, ja onko sähköinen taloushallinto tuonut yrityksille hyötyjä tai haasteita? Lisäksi tarkoituksenamme oli tehdä vertailututkimus vuonna 2013 valmistuneeseen opinnäytetyötutkimukseen, jossa aihe oli sama. Vähäisen vastausmäärän vuoksi päädyimme laajentamaan tutkimuksemme koskemaan Keski-Pohjanmaan aluetta, joten tästä syystä tutkimus ei ole täydellisesti vertailukelpoinen.
Teoriaosuudessa käsitellään taloushallintoa yleisesti, alkaen siitä mitä ulkoinen ja sisäsinen laskentatoimi tarkoittavat sekä taloushallinnon osa-alueita. Sähköisen taloushallinnon osalta teoriaosuudessa käsitellään digitaalisuuden hyötyjä ja haittoja, verkkolaskutusta sekä sen käyttöä ja hyötyjä, ja miten taloushallinnon asiantuntijan rooli on muuttunut yrityselämässä sähköisen taloushallinnon myötä. Lisäksi työssä kerrotaan toiminnanohjausjärjestelmästä, ja esittelemme kaksi muuta opinnäytetyötä samasta aihepiiristä.
Tutkimusosuus tehtiin Webropol-kyselyllä kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä yrityksen taloushallinnosta, sekä kysymyksiä siitä, ovatko yritykset kokeneet sähköisen taloushallinnon käyttämisestä hyötyjä tai haittoja, ja ovatko henkilöstöresurssit muuttuneet.
Tutkimus lähetettiin 427 yritykselle ja vastauksia saimme 105 yritykseltä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vähän alle puolet oli vasta siirtynyt sähköisen taloushallinnon käyttöön. Yrityksistä, joilla ei ole sähköistä taloushallintoa käytössään, vain noin yksi neljäsosa harkitsi siihen siirtymistä.
Teoriaosuudessa käsitellään taloushallintoa yleisesti, alkaen siitä mitä ulkoinen ja sisäsinen laskentatoimi tarkoittavat sekä taloushallinnon osa-alueita. Sähköisen taloushallinnon osalta teoriaosuudessa käsitellään digitaalisuuden hyötyjä ja haittoja, verkkolaskutusta sekä sen käyttöä ja hyötyjä, ja miten taloushallinnon asiantuntijan rooli on muuttunut yrityselämässä sähköisen taloushallinnon myötä. Lisäksi työssä kerrotaan toiminnanohjausjärjestelmästä, ja esittelemme kaksi muuta opinnäytetyötä samasta aihepiiristä.
Tutkimusosuus tehtiin Webropol-kyselyllä kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä yrityksen taloushallinnosta, sekä kysymyksiä siitä, ovatko yritykset kokeneet sähköisen taloushallinnon käyttämisestä hyötyjä tai haittoja, ja ovatko henkilöstöresurssit muuttuneet.
Tutkimus lähetettiin 427 yritykselle ja vastauksia saimme 105 yritykseltä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vähän alle puolet oli vasta siirtynyt sähköisen taloushallinnon käyttöön. Yrityksistä, joilla ei ole sähköistä taloushallintoa käytössään, vain noin yksi neljäsosa harkitsi siihen siirtymistä.