Henkilöbrändäys osana organisaatiota : Henkilöbrändäys-opas
Honkala, Heidi (2016)
Honkala, Heidi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517580
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia henkilöbrändäystä osana organisaation toimintaan. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä henkilöbrändäyksestä voisi olla organisaatiolle. Opinnäytetyön ohessa tuotettiin produkti, henkilöbrändäys-opas, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Työelämän lähipalveluiden koulutuskäyttöön.
Opinnäytetyön teoriatausta koostui henkilöbrändäyksen määritelmästä, synnystä ja rakenteesta. Teoriassa selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat henkilöbrändin syntymiseen, miten omalla toiminnallaan brändiään voi kehittää ja mikä merkitys sosiaalisella medialla on siinä. Henkilöbrändäyksen lisäksi teoriassa perehdyttiin organisaation toimintaan ja viestintään, koska tavoitteena oli tutkia henkilöbrändäystä erityisesti osana organisaatiota.
Opinnäytetyöhön sisältyi kvalitatiivinen tutkimus teemahaastatteluna ja kvantitatiivinen tutkimus sähköisellä kyselylomakkeella. Molemmat tutkimukset tehtiin syksyllä 2016. Teemahaastatteluun osallistui kolme henkilöbrändäyksen asiantuntijaa. Sähköinen kyselylomake oli suunnattu yrityksille, ja siihen saatiin 20 vastausta.
Parhaiten tutkimustietoa saatiin asiantuntijoiden haastatteluista. Yrityksille suunnatun kyselyn vastaukset jäivät vähäisiksi. Yritysten vastausprosenttia voisi jatkossa yrittää tehostaa lähettämällä kyselyn vain tietyille toimialoille. Henkilöbrändäys-opas tehtiin opinnäytetyön teorian ja tutkimustulosten pohjalta. Opas antaa HAMKin Työelämän lähipalveluille keinon tuoda omaa osaamistaan esille ja auttaa tarjoamaan uudenlaista koulutusta yrityksille.
Tutkimustulosten mukaan henkilöbrändäys tukee organisaation viestintään. Se tehostaa yrityksen markkinointia, imagoa ja uskottavuutta. Tulosten mukaan voidaan olettaa, että Suomessa yritykset eivät vielä oivalla henkilöbrändäyksen merkitystä ja tue tarpeeksi esimerkiksi työntekijöidensä henkilöbrändäystä. Pienellä rahallisella panostuksella sosiaalisen median lähes ilmaisia kanavia käyttämällä henkilöbrändäys on kilpailuvaltti, jolla erottaudutaan muista toimijoista.
Opinnäytetyön teoriatausta koostui henkilöbrändäyksen määritelmästä, synnystä ja rakenteesta. Teoriassa selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat henkilöbrändin syntymiseen, miten omalla toiminnallaan brändiään voi kehittää ja mikä merkitys sosiaalisella medialla on siinä. Henkilöbrändäyksen lisäksi teoriassa perehdyttiin organisaation toimintaan ja viestintään, koska tavoitteena oli tutkia henkilöbrändäystä erityisesti osana organisaatiota.
Opinnäytetyöhön sisältyi kvalitatiivinen tutkimus teemahaastatteluna ja kvantitatiivinen tutkimus sähköisellä kyselylomakkeella. Molemmat tutkimukset tehtiin syksyllä 2016. Teemahaastatteluun osallistui kolme henkilöbrändäyksen asiantuntijaa. Sähköinen kyselylomake oli suunnattu yrityksille, ja siihen saatiin 20 vastausta.
Parhaiten tutkimustietoa saatiin asiantuntijoiden haastatteluista. Yrityksille suunnatun kyselyn vastaukset jäivät vähäisiksi. Yritysten vastausprosenttia voisi jatkossa yrittää tehostaa lähettämällä kyselyn vain tietyille toimialoille. Henkilöbrändäys-opas tehtiin opinnäytetyön teorian ja tutkimustulosten pohjalta. Opas antaa HAMKin Työelämän lähipalveluille keinon tuoda omaa osaamistaan esille ja auttaa tarjoamaan uudenlaista koulutusta yrityksille.
Tutkimustulosten mukaan henkilöbrändäys tukee organisaation viestintään. Se tehostaa yrityksen markkinointia, imagoa ja uskottavuutta. Tulosten mukaan voidaan olettaa, että Suomessa yritykset eivät vielä oivalla henkilöbrändäyksen merkitystä ja tue tarpeeksi esimerkiksi työntekijöidensä henkilöbrändäystä. Pienellä rahallisella panostuksella sosiaalisen median lähes ilmaisia kanavia käyttämällä henkilöbrändäys on kilpailuvaltti, jolla erottaudutaan muista toimijoista.