Sähköinen työterveystarkastus : Asiakaskäyttäjäkokemukset työterveyshuollon sähköisestä terveystarkastuksesta
Ohisalo, Outi-Anniina; Leskinen, Elina (2016)
Ohisalo, Outi-Anniina
Leskinen, Elina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517463
Tiivistelmä
Leskinen, Elina & Ohisalo, Outi-Anniina. Sähköinen työterveystarkastus. Asiakaskäyttäjäkokemukset työterveyshuollon sähköisestä terveystarkastuksesta. Diak, Helsinki, syksy 2016, 114 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa teknologian kehittymisestä työterveyshuollossa. Teoriaosuudessa koottiin tietoa työterveyshuollosta, teknologian kehittymisestä terveydenhuollossa sekä sen vaikutuksista työterveyshuoltoon. Tutkimusosuudessa selvitettiin työterveyshuollon yksilöasiakkaiden käyttäjäkokemuksia sähköisestä työterveystarkastuksesta.
Aineistona käytettiin Diacor Terveyspalvelut Oy:n sähköiseen työterveystarkastukseen vuonna 2015–2016 osallistuneita yksilöasiakkaita. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja Likert-asteikollisia kysymyksiä. Kysely toteutettiin 30.9.–14.10.2016 välisenä aikana, yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusosuuden tarkoituksena oli kuvata, kuinka halukkaita työterveyshuollon yksilöasiakkaat olivat ottamaan käyttöön sähköisen työterveystarkastuksen. Tutkittava ilmiö oli terveysteknologia työterveyshuollossa. Tutkimusongelmina käytettiin seuraavia kysymyksiä. Kuinka selkeäksi asiakkaat kokivat sähköisen työterveystarkastuksen kokonaisuuden ja jatkotoimet. Kuinka onnistuneesti asiakkaat kokivat sähköisen työterveystarkastuksen auttavan yksilöllisten terveysriskien tiedostamisessa. Kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat työterveystarkastukseen ja suosittelisivatko he sitä oman käyttökokemuksensa perusteella muille.
Tulokset teemoiteltiin kolmeen ryhmään: eTerveystarkastuksen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, terveyden edistämiseen sekä yleiseen tyytyväisyyteen ja suosittelevuuteen. Tuloksista kävi ilmi, että digiorientoitumisella ei lähtökohtaisesti ollut merkitystä suhtautumisessa eTerveystarkastuksen käyttöön tai käyttöönottoon. eTerveystarkastus koettiin pääosin selkeäksi, mutta terveyden edistämisen näkökulmasta yksilöllisten terveysriskien tiedostamisessa havaittiin puutteita. Kokonaisuudessaan eTerveystarkastuksen asiakaskäyttäjät olivat tyytyväisiä sähköisesti toteutettavaan työterveystarkastukseen, ja he suosittelisivat sitä muille kiitettävästi.
Asiasanat: työterveyshuolto, terveystarkastus, terveysteknologia, terveyden edistäminen, kvantitatiivinen tutkimus
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa teknologian kehittymisestä työterveyshuollossa. Teoriaosuudessa koottiin tietoa työterveyshuollosta, teknologian kehittymisestä terveydenhuollossa sekä sen vaikutuksista työterveyshuoltoon. Tutkimusosuudessa selvitettiin työterveyshuollon yksilöasiakkaiden käyttäjäkokemuksia sähköisestä työterveystarkastuksesta.
Aineistona käytettiin Diacor Terveyspalvelut Oy:n sähköiseen työterveystarkastukseen vuonna 2015–2016 osallistuneita yksilöasiakkaita. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja Likert-asteikollisia kysymyksiä. Kysely toteutettiin 30.9.–14.10.2016 välisenä aikana, yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusosuuden tarkoituksena oli kuvata, kuinka halukkaita työterveyshuollon yksilöasiakkaat olivat ottamaan käyttöön sähköisen työterveystarkastuksen. Tutkittava ilmiö oli terveysteknologia työterveyshuollossa. Tutkimusongelmina käytettiin seuraavia kysymyksiä. Kuinka selkeäksi asiakkaat kokivat sähköisen työterveystarkastuksen kokonaisuuden ja jatkotoimet. Kuinka onnistuneesti asiakkaat kokivat sähköisen työterveystarkastuksen auttavan yksilöllisten terveysriskien tiedostamisessa. Kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat työterveystarkastukseen ja suosittelisivatko he sitä oman käyttökokemuksensa perusteella muille.
Tulokset teemoiteltiin kolmeen ryhmään: eTerveystarkastuksen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, terveyden edistämiseen sekä yleiseen tyytyväisyyteen ja suosittelevuuteen. Tuloksista kävi ilmi, että digiorientoitumisella ei lähtökohtaisesti ollut merkitystä suhtautumisessa eTerveystarkastuksen käyttöön tai käyttöönottoon. eTerveystarkastus koettiin pääosin selkeäksi, mutta terveyden edistämisen näkökulmasta yksilöllisten terveysriskien tiedostamisessa havaittiin puutteita. Kokonaisuudessaan eTerveystarkastuksen asiakaskäyttäjät olivat tyytyväisiä sähköisesti toteutettavaan työterveystarkastukseen, ja he suosittelisivat sitä muille kiitettävästi.
Asiasanat: työterveyshuolto, terveystarkastus, terveysteknologia, terveyden edistäminen, kvantitatiivinen tutkimus