Työhyvinvoinnin kehittäminen digitaalisten palveluiden avulla : Case: Lahden yhteiskoulun säätiö
Määttä, Arla-Eerika (2016)
Määttä, Arla-Eerika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517419
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee työhyvinvointia sekä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntämistä työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö on tehty Lahden Yhteiskoulun säätiölle ja kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 kokonaisotantana yrityksen henkilökunnalle. Koulussa työskenteli kyselyn toteuttamishetkellä 86 opettajaa, 22 muuta henkilökuntaa sekä johdossa neljä rehtoria. Lahden yhteiskoulu on edistyksellinen ja nykyaikainen työympäristö, jossa vanhoja arvoja kunnioitetaan. Toiminnassa hyödynnetään nykyaikaisia työkaluja kiihtyvään tahtiin, jonka vuoksi digitaalisuuden hyödyntäminen työhyvinvoinnissa tukee kokonaisuutta.
Työn lähtökohtana oli tutkia työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää nykyaikaisia työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen. satunnaisesti valikoituneiden digitaalisten palveluiden avulla voitaisiin yrityksessä panostaa työhyvinvointiin kokonaisuutena, huomioiden digitaalisuuden mahdollistama yksilön osallistaminen kokonaisuuteen.
Lähteinä työssä käytettiin työhyvinvointiin ja digitalisaatioon liittyviä kirjallisuus- ja internetlähteitä.Teoriaosa käsittelee työhyvinvointia yksilön hyvinvoinnista ja - työkyvystä aina ryhmän vaikutuksesta työssä koettuun hyvään oloon. Lisäksi työssä käsitellään työhyvinvointia osana johtamisen strategiaa kannattavuuden lisäämiseksi. Teoriaosan toinen kokonaisuus rakentuu digitaalisuudesta ja sen tulemisesta jokapäiväiseen elämäämme.Lisäksi työssä käsitellään sen vaikutusta uusien palvelujen syntymiseen.
Tutkimuksen tärkeimpinä kysymyksinä oli, miten työntekijät kokevat työhyvinvoinnin nyt ja millaisena digitaalisten palveluiden käyttö koetaan osana työhyvinvoinnin kehittämistä? Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää osana yrityksen työhyvinvointistrategian luomista.
Työntekijät ajattelivat työhyvinvoinnissa olevan kehitettäviä osa-alueita henkilökohtaisella, organisaation sekä työryhmien tasolla. Vastaajat ajattelivat digitaalisilla palveluilla olevan mahdollisuuksia edistää työryhmien toimintaa, sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Vastauksien vapaasana osiossa kuitenkin nousi yhdeksi pääkysymykseksi yksilöllisyyden turvaaminen palvelujen mahdollistaessa yrityksen johdon hyödyntää työntekijöistä kerättävää dataa osana työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi tuloksista voidaan havaita vastaajan iän vaikutus digitaalisuuden hyödynnettävyyteen kokemiseen sekä ammattiryhmien poikkeavuudet vastauksissa koetuista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Työn lähtökohtana oli tutkia työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää nykyaikaisia työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen. satunnaisesti valikoituneiden digitaalisten palveluiden avulla voitaisiin yrityksessä panostaa työhyvinvointiin kokonaisuutena, huomioiden digitaalisuuden mahdollistama yksilön osallistaminen kokonaisuuteen.
Lähteinä työssä käytettiin työhyvinvointiin ja digitalisaatioon liittyviä kirjallisuus- ja internetlähteitä.Teoriaosa käsittelee työhyvinvointia yksilön hyvinvoinnista ja - työkyvystä aina ryhmän vaikutuksesta työssä koettuun hyvään oloon. Lisäksi työssä käsitellään työhyvinvointia osana johtamisen strategiaa kannattavuuden lisäämiseksi. Teoriaosan toinen kokonaisuus rakentuu digitaalisuudesta ja sen tulemisesta jokapäiväiseen elämäämme.Lisäksi työssä käsitellään sen vaikutusta uusien palvelujen syntymiseen.
Tutkimuksen tärkeimpinä kysymyksinä oli, miten työntekijät kokevat työhyvinvoinnin nyt ja millaisena digitaalisten palveluiden käyttö koetaan osana työhyvinvoinnin kehittämistä? Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää osana yrityksen työhyvinvointistrategian luomista.
Työntekijät ajattelivat työhyvinvoinnissa olevan kehitettäviä osa-alueita henkilökohtaisella, organisaation sekä työryhmien tasolla. Vastaajat ajattelivat digitaalisilla palveluilla olevan mahdollisuuksia edistää työryhmien toimintaa, sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Vastauksien vapaasana osiossa kuitenkin nousi yhdeksi pääkysymykseksi yksilöllisyyden turvaaminen palvelujen mahdollistaessa yrityksen johdon hyödyntää työntekijöistä kerättävää dataa osana työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi tuloksista voidaan havaita vastaajan iän vaikutus digitaalisuuden hyödynnettävyyteen kokemiseen sekä ammattiryhmien poikkeavuudet vastauksissa koetuista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.