Luonnollinen ja synteettinen oksitosiini : Vaikutukset synnytykseen, sikiöön ja lapsivuodeaikaan
Barman, Benita; Henriksson, Tiia (2016)
Barman, Benita
Henriksson, Tiia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317056
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea tietoa luontaisen oksitosiinin ja synteettisen oksitosiinin eroista sekä oksitosiini-infuusion synnytyksenaikaisen käytön vaikutuksista synnytykseen, sikiöön sekä synnytyksen jälkeiseen aikaan. Tavoitteena oli koota tuoretta tutkimustietoa synteettisen oksitosiinin käytön vaikutuksista synnytyksiä hoitaville tahoille sekä aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodia noudattaen. Työ on tehty yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Viva-projektin kanssa.
Työn tulosten keskeisiksi pääkohdiksi nousivat synteettisen oksitosiinin vaikutus synnytyksen kulkuun, sikiöön synnytyksen aikana ja sen jälkeen sekä synnytyskokemukseen. Tulokset synteettisen oksitosiinin käytön vaikutuksista keisarinleikkauksiin, instrumenttisynnytyksiin, episiotomioiden määrään sekä verenvuotoriskiin vaihtelivat. Vaikutusta em. synnytystuloksiin oli myös sillä, aloitettiinko oksitosiini vasta synnytyshidastuman ilmettyä vai rutiinisti heti synnytyksen ollessa käynnissä. Oksitosiini-infuusion lopettaminen synnytyksen selvästi ollessa käynnissä vähensi muun muassa KTG-muutoksia sekä negatiivisia vaikutuksia sikiöön. Synnytyksen kokonaiskesto lyhentyi oksitosiini-infuusion ollessa käytössä. Miehet kokivat synteettisen oksitosiinin käytön helpottavana, kun synnytyshidastuma oli selkeä. Naisten kokemuksista löytyi ristiriitaista tietoa. Oksitosiini näyttää vaikuttavan myös äidin hormonituotantoon synnytyksen jälkeen, sekä vauvan hamuamiseen ja hakeutumiseen rinnalle näitä refleksejä vähentäen.
Jatkossa tulisi tutkia laajemmin oksitosiinin vaikutuksia sekä äitiin että vauvaan. Kätilötyötä hyödyttävää tutkimusta tulisi tehdä oksitosiinin annostelusta: mikä annos riittää, ja mikä annos vaikuttaa negatiivisesti äitiin/sikiöön. Olisi hyvä tutkia, vaatiiko epiduraalipuudutus normaalia suuremman tiputusnopeuden? Koska synteettisen oksitosiinin käyttö on yleistä, mutta käytännöt vaihtelevia, tulisi aihetta tutkia lisää.
Työn tulosten keskeisiksi pääkohdiksi nousivat synteettisen oksitosiinin vaikutus synnytyksen kulkuun, sikiöön synnytyksen aikana ja sen jälkeen sekä synnytyskokemukseen. Tulokset synteettisen oksitosiinin käytön vaikutuksista keisarinleikkauksiin, instrumenttisynnytyksiin, episiotomioiden määrään sekä verenvuotoriskiin vaihtelivat. Vaikutusta em. synnytystuloksiin oli myös sillä, aloitettiinko oksitosiini vasta synnytyshidastuman ilmettyä vai rutiinisti heti synnytyksen ollessa käynnissä. Oksitosiini-infuusion lopettaminen synnytyksen selvästi ollessa käynnissä vähensi muun muassa KTG-muutoksia sekä negatiivisia vaikutuksia sikiöön. Synnytyksen kokonaiskesto lyhentyi oksitosiini-infuusion ollessa käytössä. Miehet kokivat synteettisen oksitosiinin käytön helpottavana, kun synnytyshidastuma oli selkeä. Naisten kokemuksista löytyi ristiriitaista tietoa. Oksitosiini näyttää vaikuttavan myös äidin hormonituotantoon synnytyksen jälkeen, sekä vauvan hamuamiseen ja hakeutumiseen rinnalle näitä refleksejä vähentäen.
Jatkossa tulisi tutkia laajemmin oksitosiinin vaikutuksia sekä äitiin että vauvaan. Kätilötyötä hyödyttävää tutkimusta tulisi tehdä oksitosiinin annostelusta: mikä annos riittää, ja mikä annos vaikuttaa negatiivisesti äitiin/sikiöön. Olisi hyvä tutkia, vaatiiko epiduraalipuudutus normaalia suuremman tiputusnopeuden? Koska synteettisen oksitosiinin käyttö on yleistä, mutta käytännöt vaihtelevia, tulisi aihetta tutkia lisää.