"Jätä minut rauhaan" Vainoaminen - ilmiöstä rikokseksi
Sandholm, Petri (2016)
Sandholm, Petri
Poliisiammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317042
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee vainoamisrikollisuutta Suomessa. Vainoaminen tuli Suomessa rangaistavaksi vuoden 2014 alusta. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää minkälaista suomalainen vainoamisrikollisuus on poliisille laadittujen rikosilmoitusten perusteella ja miten esitutkinta tapauksissa on edennyt. Kiinnostuksen kohteina olivat asianosaisten keskinäinen suhde, tekotapa, oheisrikollisuus ja liittyykö tekoon väkivaltaa tai omaisuuden vahingoittamista. Tutkin myös tapausten etenemistä esitutkintaprosessissa. Käytännön tavoitteena on edistää ilmiön ja rikoksen tunnistettavuutta.
Tutkimusaineistona oli vuonna 2015 poliisille tehdyt vainoamista koskevat rikosilmoitukset. Tarkasteluhetken 699 rikosilmoituksen kokonaismäärästä otin tarkasteluun tutkimusekonomisista syistä 349 rikosilmoituksen otoksen eli puolet kokonaismäärästä. Aineiston kävin läpi lukemalla kooten samalla havaintolomakkeen tiedot (liite 1). Kootun tiedon olen analysoinut ja tulokset olen esittänyt taulukoiden avulla.
Tutkimustulosten perusteella valtaosa epäillyistä on miehiä ja vastaavasti asianomistajista suurin osa naisia. Ulkomaalaisten osuus epäillyistä tai uhreista ei ole keskiarvoista merkittävästi poikkeava. Valtaosassa uhri ja epäilty tuntevat toisensa entuudestaan ja suurin tapauksista liittyy parisuhteisiin. Muu tuttavuus ja naapuruus ovat seuraavaksi yleisimmät tekijät, jotka yhdistivät uhrin ja epäillyn. Yleisimmät tekomuodot ovat fyysinen lähestyminen, sähköisen viestin lähettäminen ja puheluiden soittaminen. Rikosilmoituksista noin kolmannes oli edennyt syyttäjälle. Kolmanneksessa poliisi oli tehnyt tutkinnan päätöksen tai keskyttämisen. Loppukolmanneksessa esitutkinta oli tarkasteluhetkellä kesken
Tutkimusaineistona oli vuonna 2015 poliisille tehdyt vainoamista koskevat rikosilmoitukset. Tarkasteluhetken 699 rikosilmoituksen kokonaismäärästä otin tarkasteluun tutkimusekonomisista syistä 349 rikosilmoituksen otoksen eli puolet kokonaismäärästä. Aineiston kävin läpi lukemalla kooten samalla havaintolomakkeen tiedot (liite 1). Kootun tiedon olen analysoinut ja tulokset olen esittänyt taulukoiden avulla.
Tutkimustulosten perusteella valtaosa epäillyistä on miehiä ja vastaavasti asianomistajista suurin osa naisia. Ulkomaalaisten osuus epäillyistä tai uhreista ei ole keskiarvoista merkittävästi poikkeava. Valtaosassa uhri ja epäilty tuntevat toisensa entuudestaan ja suurin tapauksista liittyy parisuhteisiin. Muu tuttavuus ja naapuruus ovat seuraavaksi yleisimmät tekijät, jotka yhdistivät uhrin ja epäillyn. Yleisimmät tekomuodot ovat fyysinen lähestyminen, sähköisen viestin lähettäminen ja puheluiden soittaminen. Rikosilmoituksista noin kolmannes oli edennyt syyttäjälle. Kolmanneksessa poliisi oli tehnyt tutkinnan päätöksen tai keskyttämisen. Loppukolmanneksessa esitutkinta oli tarkasteluhetkellä kesken