EEA-perheenjäseniä koskeva viisumikäytäntö ja sen ongelmat
Rusi, Sonja (2016)
Rusi, Sonja
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116700
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli EEA-perheenjäseniä koskeva viisumikäytäntö sekä siinä esiintyvät mahdolliset ongelmatilanteet. Sain idean opinnäytetyöni aiheesta tehdessäni harjoittelua Suomen Lontoon-suurlähetystössä syksyllä 2015. Harjoitteluni aikana koin, että EEA-perheenjäseniä koskeva viisumiprosessi miellettiin ajoittain hankalaksi sekä aikaa vieväksi. Työni tarkoituksena on tutkia aiheuttaako viisumiprosessi ongelmatilanteita ja jos, mistä ne tilanteet johtuvat.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmiä ovat lainoppi sekä laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluin Suomen Lontoon-suurlähetystön konsulaatin virkailijoille sekä konsulille. Lisäksi haastattelin Ruotsin Lontoon-suurlähetystön viisumivirkailijaa näkökulman laajentamiseksi. Työni keskeisimpiä lähteitä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta, vapaan liikkuvuuden direktiivi, ulkomaalaislaki, ulkoasiainministeriön sisäiset lähteet sekä Euroopan komission internetsivut.
EEA-perheenjäsenellä tarkoitetaan opinnäytetyössäni EU:n kansalaisten, ETA-maiden kansalaisten ja Sveitsin kansalaisten perheenjäsentä, jolla on velvollisuus hankkia viisumi matkustaessaan Schengen-alueella. Vapaa liikkuvuus takaa unionin kansalaiselle oikeuden tuoda kolmannesta maasta kotoisin oleva perheenjäsen toiseen EU- jäsenvaltioon silloin, kun perheenjäsen joko matkustaa hänen kanssaan tai seuraa häntä. Unionin kansalaisen perheenjäseneltä vaaditaan maahantuloa varten voimassa oleva passi. Passin lisäksi perheenjäseneltä voidaan edellyttää viisumia siinä tapauksessa, että hän on kotoisin sellaisesta maasta, josta kotoisin olevalta henkilöllä edellytetään neuvoston asetuksen mukaan viisumia.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että EEA-perheenjäsenien viisumiprosessi on selkeä ja yksinkertainen silloin, kun mitään poikkeavaa ei ilmene. Haastatteluiden myötä kuitenkin selvisi, että EEA-perheenjäsenten viisumiprosessin koettiin aiheuttavan eniten ongelmatilanteita konsulaatin työssä. Hankalat tilanteet johtuivat usein maiden välisistä tulkinta- sekä käytänne-eroista. Muita prosessiin liittyviä konsulaattia työllistäviä tilanteita olivat lumeavioliittoepäilyt, viisumishoppaus sekä Britanniassa myönnetyt EEA-perheenjäsenen oleskeluluvat.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmiä ovat lainoppi sekä laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluin Suomen Lontoon-suurlähetystön konsulaatin virkailijoille sekä konsulille. Lisäksi haastattelin Ruotsin Lontoon-suurlähetystön viisumivirkailijaa näkökulman laajentamiseksi. Työni keskeisimpiä lähteitä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta, vapaan liikkuvuuden direktiivi, ulkomaalaislaki, ulkoasiainministeriön sisäiset lähteet sekä Euroopan komission internetsivut.
EEA-perheenjäsenellä tarkoitetaan opinnäytetyössäni EU:n kansalaisten, ETA-maiden kansalaisten ja Sveitsin kansalaisten perheenjäsentä, jolla on velvollisuus hankkia viisumi matkustaessaan Schengen-alueella. Vapaa liikkuvuus takaa unionin kansalaiselle oikeuden tuoda kolmannesta maasta kotoisin oleva perheenjäsen toiseen EU- jäsenvaltioon silloin, kun perheenjäsen joko matkustaa hänen kanssaan tai seuraa häntä. Unionin kansalaisen perheenjäseneltä vaaditaan maahantuloa varten voimassa oleva passi. Passin lisäksi perheenjäseneltä voidaan edellyttää viisumia siinä tapauksessa, että hän on kotoisin sellaisesta maasta, josta kotoisin olevalta henkilöllä edellytetään neuvoston asetuksen mukaan viisumia.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että EEA-perheenjäsenien viisumiprosessi on selkeä ja yksinkertainen silloin, kun mitään poikkeavaa ei ilmene. Haastatteluiden myötä kuitenkin selvisi, että EEA-perheenjäsenten viisumiprosessin koettiin aiheuttavan eniten ongelmatilanteita konsulaatin työssä. Hankalat tilanteet johtuivat usein maiden välisistä tulkinta- sekä käytänne-eroista. Muita prosessiin liittyviä konsulaattia työllistäviä tilanteita olivat lumeavioliittoepäilyt, viisumishoppaus sekä Britanniassa myönnetyt EEA-perheenjäsenen oleskeluluvat.