Valtiovarainministeriön uutiskirjeiden vertaileva tutkimus
Metsämäki, Tuuli (2016)
Metsämäki, Tuuli
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116586
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee valtiovarainministeriön
ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeiden vertailevaa tutkimusta ja tutkimustulosten kautta muodostettuja johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana on valtiovarainministeriön viestinnän osasto. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2016 aikana. Valtiovarainministeriössä ei ole toteutettu aiemmin vastaavanlaista vertailevaa uutiskirjetutkimusta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita
ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeiden sisältöön sekä kasvattaa kyseisten uutiskirjeiden tilastollista avaamisprosenttia. Opinnäytetyö ei käsittele muita valtiovarainministeriön uutiskirjeitä kuin ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeet.
Teoreettisessa osuudessa käsitellään uutiskirjettä markkinointiviestinnän välineenä ja tarkastellaan hyvän uutiskirjeen ominaisuuksia, suoramarkkinointia sekä sähköistä uutiskirjettä yleisesti.
Empiirinen osuus koostuu kahdesta luonteeltaan kvantitatiivisesta kyselytutkimuksesta ja niiden tuloksista. Molemmat kyselytutkimukset sisälsivät myös avoimia kysymyksiä, jotka olivat luonteeltaan kvalitatiivisia. Kyselytutkimusten kohderyhminä olivat ICT-toiminta- ja
Kunta-asiat-uutiskirjeiden tilaajat. Kyselyissä käytettyjen kysymysten tavoitteena oli selvittää tilaajien tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja kehittämisehdotuksia uutiskirjeiden sisältöön liittyen. Kysymykset koostuivat monivalinta- ja avoimista kysymyksistä. Tuloksia analysoitiin suorina jakaumina sekä ristiintaulukoimalla miesten ja naisten vastauksia. ICT-toiminta-uutiskirjekysely lähetettiin 3198 tilaajalle ja kyselyn vastausprosentti oli noin 11,90 %. Kunta-asiat-uutiskirjekysely puolestaan lähetettiin 1729 tilaajalle ja vastausprosentti oli noin 9,95 %.
Opinnäytetyön vertailevan tutkimuksen valmiin aineiston pohjalta pystyttiin tekemään olennaisia johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia ICT-toiminta- ja
Kunta-asiat-uutiskirjeitä varten. Näin ollen tutkimustulosten validiteettia voidaan pitää melko hyvänä. Tutkimuksen validiteettia kuitenkin heikensi se, ettei uutiskirjeiden tilastollisten avaamisprosenttien kasvattaminen kehittämiskeinojen löytämisen kautta varsinaisesti toteutunut. Lisäksi uutiskirjekyselyiden edellä mainitut vastausprosentit jäivät hyvin pieniksi, joten tutkimustuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina.
Tärkeimmät johtopäätökset molempien uutiskirjeiden kohdalla olivat, että sisällöllisiä muutoksia kaivataan, vaikka yleisellä tasolla kyseisiin uutiskirjeisiin ollaan tyytyväisiä. Olennaisimmat sisällölliset kehittämisehdotukset molempien uutiskirjeiden suhteen olivat artikkeleiden tiivistäminen, ajankohtaisen ja konkreettisen tiedon lisääminen artikkeleissa, sekä kieliasun muuttaminen lukijaystävällisempään muotoon.
ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeiden vertailevaa tutkimusta ja tutkimustulosten kautta muodostettuja johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana on valtiovarainministeriön viestinnän osasto. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2016 aikana. Valtiovarainministeriössä ei ole toteutettu aiemmin vastaavanlaista vertailevaa uutiskirjetutkimusta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita
ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeiden sisältöön sekä kasvattaa kyseisten uutiskirjeiden tilastollista avaamisprosenttia. Opinnäytetyö ei käsittele muita valtiovarainministeriön uutiskirjeitä kuin ICT-toiminta- ja Kunta-asiat-uutiskirjeet.
Teoreettisessa osuudessa käsitellään uutiskirjettä markkinointiviestinnän välineenä ja tarkastellaan hyvän uutiskirjeen ominaisuuksia, suoramarkkinointia sekä sähköistä uutiskirjettä yleisesti.
Empiirinen osuus koostuu kahdesta luonteeltaan kvantitatiivisesta kyselytutkimuksesta ja niiden tuloksista. Molemmat kyselytutkimukset sisälsivät myös avoimia kysymyksiä, jotka olivat luonteeltaan kvalitatiivisia. Kyselytutkimusten kohderyhminä olivat ICT-toiminta- ja
Kunta-asiat-uutiskirjeiden tilaajat. Kyselyissä käytettyjen kysymysten tavoitteena oli selvittää tilaajien tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja kehittämisehdotuksia uutiskirjeiden sisältöön liittyen. Kysymykset koostuivat monivalinta- ja avoimista kysymyksistä. Tuloksia analysoitiin suorina jakaumina sekä ristiintaulukoimalla miesten ja naisten vastauksia. ICT-toiminta-uutiskirjekysely lähetettiin 3198 tilaajalle ja kyselyn vastausprosentti oli noin 11,90 %. Kunta-asiat-uutiskirjekysely puolestaan lähetettiin 1729 tilaajalle ja vastausprosentti oli noin 9,95 %.
Opinnäytetyön vertailevan tutkimuksen valmiin aineiston pohjalta pystyttiin tekemään olennaisia johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia ICT-toiminta- ja
Kunta-asiat-uutiskirjeitä varten. Näin ollen tutkimustulosten validiteettia voidaan pitää melko hyvänä. Tutkimuksen validiteettia kuitenkin heikensi se, ettei uutiskirjeiden tilastollisten avaamisprosenttien kasvattaminen kehittämiskeinojen löytämisen kautta varsinaisesti toteutunut. Lisäksi uutiskirjekyselyiden edellä mainitut vastausprosentit jäivät hyvin pieniksi, joten tutkimustuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina.
Tärkeimmät johtopäätökset molempien uutiskirjeiden kohdalla olivat, että sisällöllisiä muutoksia kaivataan, vaikka yleisellä tasolla kyseisiin uutiskirjeisiin ollaan tyytyväisiä. Olennaisimmat sisällölliset kehittämisehdotukset molempien uutiskirjeiden suhteen olivat artikkeleiden tiivistäminen, ajankohtaisen ja konkreettisen tiedon lisääminen artikkeleissa, sekä kieliasun muuttaminen lukijaystävällisempään muotoon.