RAI-POHJAISEN HOITOSUUNNITELMAOHJEISTUKSEN HYÖTY RAI-VASTAAVIEN NÄKÖKULMASTA
Pirttisalo, Sanna (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pirttisalo, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016568
Tiivistelmä
Turun kaupungin vanhusten asumispalvelujen asukkaalle tehdään minimissään puolen vuoden välein RAI-arviointi, joka tuottaa paljon tietoa asukkaan toimintakyvystä ja hoidon tarpeista. RAI-arviointitulosten hyödyntämisen apuvälineeksi on asumis-palveluissa tehty kirjallinen ohjeistus. Tutkimuksen tarkoitus on saada tietoa, miten RAI-pohjainen hoitosuunnitelmaohjeistus on auttanut RAI-vastaavia asukkaan hoitosuunnitelman laadinnassa.
Tutkimuksessa toteutettiin ryhmähaastatteluita viisi kertaa, joihin osallistui yhteensä 9 RAI-vastaavaa. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua lomaketta apuna. Tavoitteena oli saada tietää ohjeistuksen hyödyn lisäksi, mitä hyviä ja kehitettäviä asioita oli ohjeistuksessa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, koska tutkimuksesta saatiin kokonaiskäsitys, millainen ohjeistus on tällä hetkellä.
Tutkimustulokset osoittivat, että RAI-pohjaisesta hoitosuunnitelmaohjeistuksesta on hyötyä. Ohjeistusta pidettiin tietolähteenä RAI-arviointitiedoista, RAI-mittareiden sisällön avaaminen auttoi asukkaan hoitosuunnitelman laadinnassa. Ohjeistusta pidettiin apuvälineenä ja tukena yhteneväiselle kirjaamismallille. Ohjeistuksen kehittämisideoina annettiin tiivistäminen ja kielen selventäminen. Lisäksi kaivattiin ulkoasuun joitakin selvennyksiä luettavuuden parantamiseksi. Ohjeen saatavuutta pidettiin haasteellisena.
Tutkimuksen tietoa voi hyödyntää, kun hoitotyön ammattilaiselle laaditaan ohjeistusta. Lisäksi tutkimus antaa perustietoa RAI-arviointivälineestä ja sen merkityksestä henkilön kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, hoidon tarpeen ja tavoitteiden kartoittamisessa ja laadinnassa.
Tutkimuksessa toteutettiin ryhmähaastatteluita viisi kertaa, joihin osallistui yhteensä 9 RAI-vastaavaa. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua lomaketta apuna. Tavoitteena oli saada tietää ohjeistuksen hyödyn lisäksi, mitä hyviä ja kehitettäviä asioita oli ohjeistuksessa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, koska tutkimuksesta saatiin kokonaiskäsitys, millainen ohjeistus on tällä hetkellä.
Tutkimustulokset osoittivat, että RAI-pohjaisesta hoitosuunnitelmaohjeistuksesta on hyötyä. Ohjeistusta pidettiin tietolähteenä RAI-arviointitiedoista, RAI-mittareiden sisällön avaaminen auttoi asukkaan hoitosuunnitelman laadinnassa. Ohjeistusta pidettiin apuvälineenä ja tukena yhteneväiselle kirjaamismallille. Ohjeistuksen kehittämisideoina annettiin tiivistäminen ja kielen selventäminen. Lisäksi kaivattiin ulkoasuun joitakin selvennyksiä luettavuuden parantamiseksi. Ohjeen saatavuutta pidettiin haasteellisena.
Tutkimuksen tietoa voi hyödyntää, kun hoitotyön ammattilaiselle laaditaan ohjeistusta. Lisäksi tutkimus antaa perustietoa RAI-arviointivälineestä ja sen merkityksestä henkilön kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, hoidon tarpeen ja tavoitteiden kartoittamisessa ja laadinnassa.