Työaika-autonomia terveydenhuollossa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Hietala, Virve; Malin, Pia (2016)
Hietala, Virve
Malin, Pia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816472
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa viimeisintä tietoa terveydenhuoltohenkilöstön työaika-autonomiasta. Työn tarkoituksena oli kartoittaa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia työaika-autonomiasta, analysoida aineisto sisällön analyysia käyttäen ja tehdä tulosten perusteella kehittämissuunnitelma omalle työyhteisölle työaika-autonomian
käyttöönoton edistämiseksi. Kehittämissuunnitelma toimii ohjeena työaika-autonomian käyttöönoton eri vaiheissa. Tutkimme valitsemaamme aihetta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus eteni vaiheittain tutkimuskysymysten määrittämisestä raportin esittämiseen. Jokainen kirjallisuuskatsauksen vaihe kuvattiin yksityiskohtaisesti.
Hakujen tuloksena katsaukseen valikoitui kolme pro-gradua, yksi tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti, yksi systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kuusi tieteellistä artikkelia, joista kolme pohjautui tutkimuksiin ja kolme asiantuntijalausuntoihin. Systemaattisena kirjallisuuskatsauksen tulos osoitti, että työaika-autonomialla voidaan lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä sitouttaa henkilökuntaa. Työaika-autonomia lisää vaikutusmahdollisuutta omiin työvuoroihin ja helpottaa työn, perhe- ja muun yksityiselämän yhteensovittamista. Oman edun tavoittelu ja kilpailu työvuoroista työvuorosuunnittelussa saattaa johtaa työaika-autonomian epäonnistumiseen. Työaika-autonomian käyttöönotosta tulee tehdä päätös yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden kesken. Se edellyttää kehitysmyönteistä asennetta koko työyhteisössä.
käyttöönoton edistämiseksi. Kehittämissuunnitelma toimii ohjeena työaika-autonomian käyttöönoton eri vaiheissa. Tutkimme valitsemaamme aihetta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus eteni vaiheittain tutkimuskysymysten määrittämisestä raportin esittämiseen. Jokainen kirjallisuuskatsauksen vaihe kuvattiin yksityiskohtaisesti.
Hakujen tuloksena katsaukseen valikoitui kolme pro-gradua, yksi tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti, yksi systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kuusi tieteellistä artikkelia, joista kolme pohjautui tutkimuksiin ja kolme asiantuntijalausuntoihin. Systemaattisena kirjallisuuskatsauksen tulos osoitti, että työaika-autonomialla voidaan lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä sitouttaa henkilökuntaa. Työaika-autonomia lisää vaikutusmahdollisuutta omiin työvuoroihin ja helpottaa työn, perhe- ja muun yksityiselämän yhteensovittamista. Oman edun tavoittelu ja kilpailu työvuoroista työvuorosuunnittelussa saattaa johtaa työaika-autonomian epäonnistumiseen. Työaika-autonomian käyttöönotosta tulee tehdä päätös yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden kesken. Se edellyttää kehitysmyönteistä asennetta koko työyhteisössä.