ENSIAPUKOULUTUS PALVELUKODIN HENKILÖKUNNALLE
Merenlehto, Aake (2016)
Merenlehto, Aake
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616346
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida hätäensiapukoulutus Raumalla sijaitsevan Palvelukoti Kokkilan henkilökunnalle. Hädässä olevan ihmisen auttaminen kuuluu jokaisen ihmisen velvollisuuksiin. Hoitotyössä ensiaputaitojen moitteeton osaaminen kuuluu jokaisen työntekijän perusosaamiseen ja näitä taitoja tulee ylläpitää säännöllisin väliajoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa Palvelukoti Kokkilan henkilökunnan jo olemassa olevia hätäensiaputaitoja. Koulutuksen sisällön tavoitteena oli, että jokainen Kokkilan henkilökunnasta pystyisi toimimaan nopeasti silloin, kun kyseessä olisi henkeä uhkaava tilanne joko työelämässä tai työelämän ulkopuolella.
Sama koulutus toteutui kolmelle ryhmälle kolmena peräkkäisenä päivänä. Yhden koulutuksen kesto oli 1 tunti ja 45 minuuttia. Ensimmäisessä ja viimeisessä koulutuksessa osallistujia oli kuusi ja toisessa koulutuksessa yhdeksän. Toiminallisuus ja tekemisen kautta oppiminen olivat pääosassa koulutuksissa. Teoriaa käsiteltiin suullisesti ja se pohjautui pitkälti Suomen Punaisen Ristin materiaaliin. Koulutuksen käytännön harjoitteissa käytettiin Anne-nukkeja ja muuta ammattikorkeakoululta saatua ensiapumateriaalia. Koulutus oli jaettu viiteen hätäensiapu osa-alueeseen, jotka olivat tajuttoman ensiapu, elottoman ensiapu, vierasesine hengitysteissä, suuret verenvuodot ja sokin ensiapu. Elottoman ensiavussa ja sokin ensiavussa hyödynnettiin simulaatio-oppimista.
Koulutuksien jälkeen jokainen osallistuja sai antaa palautetta laadittuun arviointilomakkeeseen. Lomakkeessa pyydettiin arvioimaan koulutuksen sisältö tajuttoman ensiapu, elottoman ensiapu, vierasesine hengitysteissä, suuret verenvuodot ja sokin ensiapu osa-aluekohtaisesti. Palautteen mukaan osallistujat (n=21) olivat nähneet ensiapukoulutuksen jokaisen osa-alueen olleen sisällöiltään erittäin hyviä. Vapaamuotoinen palaute tuki tätä. Toisen arviointimenetelmän, ensiaputestin, oli tehnyt 16 osallistujaa. Ensiaputestissä oli 15 kysymystä, jotka testasivat opittuja tietoja ja taitoja. Parhaiten menestyneet olivat tienneet oikean vastauksen 13:een kysymykseen. Kuusi ihmistä oli vastannut oikein 12:een kysymykseen. Myös 11:een kysymykseen oikein vastanneita oli kuusi. Opponentti oli seuraamassa yhtä koulutuksista. Hänen vapaamuotoisessa, kirjallisessa, palautteessa kerrottiin kouluttajan olleen selkeä ja asioihin hyvin perehtynyt. Negatiivisena asiana palautteessa nähtiin koulutuksen lyhyys. Kokonaisuus oli palautteen mukaan kuitenkin onnistunut.
Sama koulutus toteutui kolmelle ryhmälle kolmena peräkkäisenä päivänä. Yhden koulutuksen kesto oli 1 tunti ja 45 minuuttia. Ensimmäisessä ja viimeisessä koulutuksessa osallistujia oli kuusi ja toisessa koulutuksessa yhdeksän. Toiminallisuus ja tekemisen kautta oppiminen olivat pääosassa koulutuksissa. Teoriaa käsiteltiin suullisesti ja se pohjautui pitkälti Suomen Punaisen Ristin materiaaliin. Koulutuksen käytännön harjoitteissa käytettiin Anne-nukkeja ja muuta ammattikorkeakoululta saatua ensiapumateriaalia. Koulutus oli jaettu viiteen hätäensiapu osa-alueeseen, jotka olivat tajuttoman ensiapu, elottoman ensiapu, vierasesine hengitysteissä, suuret verenvuodot ja sokin ensiapu. Elottoman ensiavussa ja sokin ensiavussa hyödynnettiin simulaatio-oppimista.
Koulutuksien jälkeen jokainen osallistuja sai antaa palautetta laadittuun arviointilomakkeeseen. Lomakkeessa pyydettiin arvioimaan koulutuksen sisältö tajuttoman ensiapu, elottoman ensiapu, vierasesine hengitysteissä, suuret verenvuodot ja sokin ensiapu osa-aluekohtaisesti. Palautteen mukaan osallistujat (n=21) olivat nähneet ensiapukoulutuksen jokaisen osa-alueen olleen sisällöiltään erittäin hyviä. Vapaamuotoinen palaute tuki tätä. Toisen arviointimenetelmän, ensiaputestin, oli tehnyt 16 osallistujaa. Ensiaputestissä oli 15 kysymystä, jotka testasivat opittuja tietoja ja taitoja. Parhaiten menestyneet olivat tienneet oikean vastauksen 13:een kysymykseen. Kuusi ihmistä oli vastannut oikein 12:een kysymykseen. Myös 11:een kysymykseen oikein vastanneita oli kuusi. Opponentti oli seuraamassa yhtä koulutuksista. Hänen vapaamuotoisessa, kirjallisessa, palautteessa kerrottiin kouluttajan olleen selkeä ja asioihin hyvin perehtynyt. Negatiivisena asiana palautteessa nähtiin koulutuksen lyhyys. Kokonaisuus oli palautteen mukaan kuitenkin onnistunut.