Työn imun kehittäminen Asumispalveluyksikkö Nurmilinnussa
Laukala, Sirpa (2016)
Laukala, Sirpa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516250
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Asumispalveluyksikkö Nurmilinnun työntekijöiden työhön sitoutumista. Oletuksena oli, että yhtä työn voimavaraa kehittämällä saadaan työn imua vahvistettua ja siten työhön sitoutumista kehitettyä. Yhtä työn voimavaraa lähdettiin vahvistamaan työyhteisössä kehitetyllä toimenpideohjelmalla. Ennen toimenpideohjelmaa piti selvittää, mitä työn voimavaraa tulisi kehittää ja mikä työn imun taso oli ennen toimenpideohjelman alkua. Alkukartoitusaineisto kerättiin Työn imun arviointimenetelmällä (UWES) tammikuussa 2016. Työn imun arvioinnissa käytettiin 9-kohtaista lomaketta, jossa arvioitiin Työn imun osa-alueita tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista eri väittämin. Vastaaja vastasi kysymyksiin skaalalla 0-6, jossa 0 tarkoitta en koskaan ja 6 tarkoittaa päivittäin. Työn imun tulokset analysoitiin tilastollisin kuvailevin menetelmin. Nurmilinnun työntekijöiden Työn imun taso keväällä 2016 oli keskimääräistä korkeampi 4,7 (Max 6). Nurmilinnun työntekijät ovat ylpeitä tekemästään työstään, mutta eivät tunteneet tyydytystään tekemistään työtehtävistä. Työn voimavaroja kysyttiin samassa yhteydessä. Kyselyn teemat olivat työn itsenäisyys, työn kehittävyys, ystävällisyys, palveleva johtaminen ja työryhmän innovatiivisuus. Kyselyllä pyydettiin kuvailemaan työn voimavaroja ja niiden toteutumista töissä. Kyselyn laadullinen aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Työn voimavara kyselyn tulokset toistavat työn imun tuloksia. Työn voimavara kyselyn tulokset antoivat viitteitä siitä, että Nurmilinnun työyhteisö oli epäammatillinen, mutta voimaannuttava. Epäammatillisuus näkyi tunneperäisenä vuorovaikutuksena ja työtehtävien sekä tavoitteiden epäselvyytenä.
Toimenpideohjelman kohteeksi valittiin vuorovaikutustaidot työyhteisössä. Toimenpideohjelman tavoitteiksi valittiin seuraavat: uskalletaan puhua ääneen suoraan ja henkilökohtaisesti, ei puhuta selän takana, mieti ennen kuin sanot ääneen, kuuntele työkaveri, pidetään kiinni sovituista asioista. Vuorovaikutustaitoja työyhteisössä lähdettiin kehittämään sovituin toimenpitein. Sovittuja toimenpiteitä olivat mm. ratkaisukeskeisen vuorovaikutuksen opetteleminen (Ben Furman) ja ohjatut keskustelut kuuden mietintämyssyn tekniikalla (De Bono).Työn imun uusintakyselyssä syyskuussa 2016 Työn imun taso oli edelleen keskimääräistä korkeampi 4,6 (max 6). Vuorovaikutustaidot työyhteisössä olivat kehittyneet. Työntekijät kuuntelevat toisiaan ja pitävät sovituista asioista kiinni. Lopputulemana voidaan sanoa, että vuorovaikutusta työyhteisössä kehittämällä ei toistaiseksi ole parannettu Nurmilinnun Työntekijöiden Työn imua. Voidaan siis todeta, että kehittämistyöhön käytetty aika (2kk) on ollut liian lyhyt muutoksen aikaansaamiseksi, mutta tulokset antavat viitteitä siitä, että toimenpideohjelman tavoitteita kohti ollaan menossa.
Toimenpideohjelman kohteeksi valittiin vuorovaikutustaidot työyhteisössä. Toimenpideohjelman tavoitteiksi valittiin seuraavat: uskalletaan puhua ääneen suoraan ja henkilökohtaisesti, ei puhuta selän takana, mieti ennen kuin sanot ääneen, kuuntele työkaveri, pidetään kiinni sovituista asioista. Vuorovaikutustaitoja työyhteisössä lähdettiin kehittämään sovituin toimenpitein. Sovittuja toimenpiteitä olivat mm. ratkaisukeskeisen vuorovaikutuksen opetteleminen (Ben Furman) ja ohjatut keskustelut kuuden mietintämyssyn tekniikalla (De Bono).Työn imun uusintakyselyssä syyskuussa 2016 Työn imun taso oli edelleen keskimääräistä korkeampi 4,6 (max 6). Vuorovaikutustaidot työyhteisössä olivat kehittyneet. Työntekijät kuuntelevat toisiaan ja pitävät sovituista asioista kiinni. Lopputulemana voidaan sanoa, että vuorovaikutusta työyhteisössä kehittämällä ei toistaiseksi ole parannettu Nurmilinnun Työntekijöiden Työn imua. Voidaan siis todeta, että kehittämistyöhön käytetty aika (2kk) on ollut liian lyhyt muutoksen aikaansaamiseksi, mutta tulokset antavat viitteitä siitä, että toimenpideohjelman tavoitteita kohti ollaan menossa.