"En kuitenkaan odota teiltä mahdottomia, tosin toivon mahdottomia" : Vanhemmat ja varhaiskasvattajat yhdessä toteuttamassa kiusaamisen vastaista työtä Orivedellä
Tanila, Tanja (2016)
Tanila, Tanja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111316097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111316097
Tiivistelmä
Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma tulisi löytyä jokaisesta varhaiskasvatusta toteuttavasta yksiköstä. Oriveden kaupunki halusi yhtenäisen suunnitelman koko varhaiskasvatuksen käyttöön, jotta kaikilla varhaiskasvattajilla olisi yhteinen näkemys kiusaamisen ilmiöstä pienten lasten keskuudessa sekä tavat ja keinot kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä kiusaamisesta, sen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta sekä osallistaa lasten vanhemmat Oriveden kaupungin teettämän asiakaspalautekyselyn kautta omalta osaltaan toteuttamaan suunnitelmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa kerätyn aineiston ja teoriatiedon pohjalta kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että päiväkotien henkilökunnalla on tietoa ja taitoa tunnistaa kiusaamista, ehkäistä sitä ja puuttua siihen. Kasvattajat tunnistivat kiusaamisen ilmenemisen muotoja laajasti. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tärkeää on aikuisen malli ja valvonta, jolla luodaan myös myönteinen kiusaamisen vastainen ilmapiiri. Kiusaamiseen puuttumisessa aikuisen läsnäolo ja ohjaus on välttämätöntä tilanteen selvittämisessä ja oleellista on huomioida lapsen subjektiivinen kokemus kiusatuksi tulemisesta. Vanhemmat toivat esille aikuisen roolin sekä päivittäisen vuorovaikutuksen merkityksen oleellisena osana kiusaamisen ehkäisemistä. Toimintamalleja ja keinoja ehkäistä kiusaamista on päiväkodeissa, ja vanhemmatkin osasivat niitä nimetä. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tulisi tiivistää. Vanhemmat kokivat, etteivät tiedä kiusaamisesta päiväkodissa ja toivoivat enemmän tietoa itse kiusaamisen ilmiöstä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamisesta tulisi käydä keskustelua niin päiväkodissa kuin kotonakin sekä nykyistä enemmän myös päiväkodin ja kodin välillä. Avoimet ja luottamukselliset välit saavutetaan tietoa jakamalla, jolloin myös kotona pystytään puuttumaan ja vaikuttamaan päiväkodissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Vasu-keskustelut, vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä kiusaamisen vastaisessa työssä. Kasvatuskumppanuus kiusaamisen osalta toteutuu, kun kiusaamista koskevat arvot ja näkemys yhteisistä toimintaperiaatteista kohtaavat.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä kiusaamisesta, sen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta sekä osallistaa lasten vanhemmat Oriveden kaupungin teettämän asiakaspalautekyselyn kautta omalta osaltaan toteuttamaan suunnitelmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa kerätyn aineiston ja teoriatiedon pohjalta kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että päiväkotien henkilökunnalla on tietoa ja taitoa tunnistaa kiusaamista, ehkäistä sitä ja puuttua siihen. Kasvattajat tunnistivat kiusaamisen ilmenemisen muotoja laajasti. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tärkeää on aikuisen malli ja valvonta, jolla luodaan myös myönteinen kiusaamisen vastainen ilmapiiri. Kiusaamiseen puuttumisessa aikuisen läsnäolo ja ohjaus on välttämätöntä tilanteen selvittämisessä ja oleellista on huomioida lapsen subjektiivinen kokemus kiusatuksi tulemisesta. Vanhemmat toivat esille aikuisen roolin sekä päivittäisen vuorovaikutuksen merkityksen oleellisena osana kiusaamisen ehkäisemistä. Toimintamalleja ja keinoja ehkäistä kiusaamista on päiväkodeissa, ja vanhemmatkin osasivat niitä nimetä. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tulisi tiivistää. Vanhemmat kokivat, etteivät tiedä kiusaamisesta päiväkodissa ja toivoivat enemmän tietoa itse kiusaamisen ilmiöstä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamisesta tulisi käydä keskustelua niin päiväkodissa kuin kotonakin sekä nykyistä enemmän myös päiväkodin ja kodin välillä. Avoimet ja luottamukselliset välit saavutetaan tietoa jakamalla, jolloin myös kotona pystytään puuttumaan ja vaikuttamaan päiväkodissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Vasu-keskustelut, vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä kiusaamisen vastaisessa työssä. Kasvatuskumppanuus kiusaamisen osalta toteutuu, kun kiusaamista koskevat arvot ja näkemys yhteisistä toimintaperiaatteista kohtaavat.