ESIMIEHEN ROOLI REKRYTOINNISSA JA RYHMÄHAASTATTELUSSA; CASE TURUN OSUUSKAUPPA
Vikkula, Ninni (2016)
Vikkula, Ninni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915961
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin ryhmähaastatteluja, jotka otettiin käyttöön Turun Osuuskaupassa kesärekrytoinnin aikana. Työn tarkoituksena oli selvittää millainen oli esimiehen rooli ja hakijoiden kokemus ryhmähaastatteluista ja antaako ryhmähaastat-telu jotain sellaista hyötyä, mitä yksilöhaastattelu ei tuo. Valitettavasti ryhmähaastat-teluista löytyy hyvin vähän valmista tietoa. Keskeisenä osana tutkimusta oli tuoda esille ryhmähaastattelun hyödyt ja haasteet.
Tutkimus toteutettiin osittain kvalitatiivisena ja osittain kvantitatiivisella menetelmäl-lä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Turun Osuuskaupasta HR-asiantuntijaa ja sen lisäksi tehtiin kyselytutkimus ryhmähaastattelussa olleille työnha-kijoille ja esimiehille. Kyselylomake oli sähköinen ja se lähetettiin sähköpostin kautta. Tutkimuksen teoriaosuuden lähteinä oli kirjallisuutta ja nettilähteitä, mutta ryhmä-haastattelujen vähäisen kirjallisuuden takia, painotettiin HR-asiantuntijan haastatte-lua.
Tulosten perusteella voidaan todeta ryhmähaastattelun olevan hyvä haastattelumuoto tiettyihin massarekrytointeihin. Esimiehet olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä haastat-telumuotoon, koska se säästi heidän aikaansa ja he näkivät heti miten työnhakijat toimivat ryhmässä ja näin heitä oli helpompi vertailla. Työnhakijoiden mielipiteet ja-kautuivat, osaa miellytti osaa ei. Voidaan siis todeta, että ryhmähaastattelu antaa jos-sain määrin sellaista hyötyä mitä yksilöhaastattelu ei tuo, kuten ryhmässä toimiminen ja paineen alla työskentely.
Tutkimus toteutettiin osittain kvalitatiivisena ja osittain kvantitatiivisella menetelmäl-lä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Turun Osuuskaupasta HR-asiantuntijaa ja sen lisäksi tehtiin kyselytutkimus ryhmähaastattelussa olleille työnha-kijoille ja esimiehille. Kyselylomake oli sähköinen ja se lähetettiin sähköpostin kautta. Tutkimuksen teoriaosuuden lähteinä oli kirjallisuutta ja nettilähteitä, mutta ryhmä-haastattelujen vähäisen kirjallisuuden takia, painotettiin HR-asiantuntijan haastatte-lua.
Tulosten perusteella voidaan todeta ryhmähaastattelun olevan hyvä haastattelumuoto tiettyihin massarekrytointeihin. Esimiehet olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä haastat-telumuotoon, koska se säästi heidän aikaansa ja he näkivät heti miten työnhakijat toimivat ryhmässä ja näin heitä oli helpompi vertailla. Työnhakijoiden mielipiteet ja-kautuivat, osaa miellytti osaa ei. Voidaan siis todeta, että ryhmähaastattelu antaa jos-sain määrin sellaista hyötyä mitä yksilöhaastattelu ei tuo, kuten ryhmässä toimiminen ja paineen alla työskentely.