Ravitsemukseen liittyvän kirjaamisen analysointi hoitosuunnitelmista
Kainulainen, Pauliina (2016)
Kainulainen, Pauliina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915936
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ravitsemukseen liittyvää kirjaamista hoitosuunnitelmista Turun kaupungin Hyvinvointitoimialan pitkäaikaissairaanhoidosta, palveluasumisesta sekä vanhainkodeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, miten ravitsemukseen liittyvät systemaattisen kirjaamisen mukaiset luokitukset, tarpeet, tavoitteet sekä toiminnot näkyvät Pegasos-käyttöjärjestelmän hoitosuunnitelmissa vuonna 2012. Opinnäytetyö oli työnantajalähtöinen ja tilaajana oli Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhusten asumispalveluiden johtaja. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tarkasteltaessa miten kirjaami-nen on parantunut vuodesta 2012.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto oli sekundaariaineisto hoitosuunnitelmista ja se analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Turun kaupungin Pegasos-pääkäyttäjät poimivat analysoitavat hoitosuunnitelmat sa-tunnaisesti 1146:sta kaupungin asiakkaasta. Otos oli 12,5 % eli analysoitavia hoitosuunnitelmia oli yhteensä 123, joista vanhainkotien hoitosuunnitelmia oli 70, pitkäaikaishoidon 38 ja palveluasumisen 15. Vastauksia haettiin tutkimusongelmiin, jotka olivat: 1. Miten asukkaiden ravitsemukseen liittyvät tarpeet on asetettu hoitosuunni-telmiin? 2. Minkälaisia ravitsemuksellisia tavoitteita hoitosuunnitelmiin on kirjattu? ja 3. Minkälaisia ravitsemuksellisia hoitotoimenpiteitä hoitosuunnitelmiin on kirjattu?
Tässä tutkimuksessa kaikille otoksen asukkaille oli tehty hoitosuunnitelma. Kuudelta tutkimusryhmän asukkaalta puuttui MNA-pisteet tai pisteet olivat vajanaisia, joten näitä ei pystytty käyttämään aineiston analysoinnissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kirjaaminen oli vuonna 2012 puutteellista ja osalta asukkaista puuttui hoitosuunnitel-missa tarvittavia tietoja osin tai jopa kokonaan. Tavoitteita hoitosuunnitelmiin oli kirjattu kattavasti, mutta niitä ei ollut aseteltu potilaslähtöisesti. Kaupungin asiantuntija-sairaanhoitajien laatimaa kirjaamisohjetta ravitsemussuunnitelman tekemiseksi ei sel-keästi ollut käytetty kirjaamisen apuna.
Jatkotutkimushaasteena voisi olla ravitsemuksen kirjaamisen analysointi hoitosuunnitelmista seuraavina vuosina. Näin voitaisiin näyttää toteen, miten koulutukset ja tie-dottaminen ovat vaikuttaneet kirjaamisen sisältöön ja laatuun.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto oli sekundaariaineisto hoitosuunnitelmista ja se analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Turun kaupungin Pegasos-pääkäyttäjät poimivat analysoitavat hoitosuunnitelmat sa-tunnaisesti 1146:sta kaupungin asiakkaasta. Otos oli 12,5 % eli analysoitavia hoitosuunnitelmia oli yhteensä 123, joista vanhainkotien hoitosuunnitelmia oli 70, pitkäaikaishoidon 38 ja palveluasumisen 15. Vastauksia haettiin tutkimusongelmiin, jotka olivat: 1. Miten asukkaiden ravitsemukseen liittyvät tarpeet on asetettu hoitosuunni-telmiin? 2. Minkälaisia ravitsemuksellisia tavoitteita hoitosuunnitelmiin on kirjattu? ja 3. Minkälaisia ravitsemuksellisia hoitotoimenpiteitä hoitosuunnitelmiin on kirjattu?
Tässä tutkimuksessa kaikille otoksen asukkaille oli tehty hoitosuunnitelma. Kuudelta tutkimusryhmän asukkaalta puuttui MNA-pisteet tai pisteet olivat vajanaisia, joten näitä ei pystytty käyttämään aineiston analysoinnissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kirjaaminen oli vuonna 2012 puutteellista ja osalta asukkaista puuttui hoitosuunnitel-missa tarvittavia tietoja osin tai jopa kokonaan. Tavoitteita hoitosuunnitelmiin oli kirjattu kattavasti, mutta niitä ei ollut aseteltu potilaslähtöisesti. Kaupungin asiantuntija-sairaanhoitajien laatimaa kirjaamisohjetta ravitsemussuunnitelman tekemiseksi ei sel-keästi ollut käytetty kirjaamisen apuna.
Jatkotutkimushaasteena voisi olla ravitsemuksen kirjaamisen analysointi hoitosuunnitelmista seuraavina vuosina. Näin voitaisiin näyttää toteen, miten koulutukset ja tie-dottaminen ovat vaikuttaneet kirjaamisen sisältöön ja laatuun.