Hiilidioksidimittalaitteet teollisiin sovelluksiin
Valmu, Aku (2016)
Valmu, Aku
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915931
Tiivistelmä
Tässä Vaisala Oyj:lle tehdyssä insinöörityössä mitattiin työn tilaajan hiilidioksidimittalaitteen ja sen kolmen kilpailijan suorituskykyä. Tarkoituksena oli selvittää, millaiseen soveltuvuuteen erilaiset anturin toteutustavat johtavat.
Suorituskykyä testattiin neljällä eri tavalla. Mittaustarkkuustestissä tarkkailtiin laitteiden kykyä näyttää oikein erisuuruisissa pitoisuuksissa. Vasteaikatestissä tarkkailtiin laitteiden kykyä ja nopeutta reagoida ympäristön hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin. Mittaus lämpötila-alueen yli-testissä mitattiin laitteen kykyä näyttää oikein myös kovissa olosuhteissa. Laitteiden elinikätestausta suoritettiin altistamalla laite olosuhteeseen ja tarkkailemalla, miten laitteen näyttämä reagoi pitkiin ajanjaksoihin rasituksessa.
Laitteet myös purettiin koteloistaan ja tutkittiin, millaista teknologiaa niiden sisältä löytyy. Laitteista pyrittiin löytämään anturin ja koteloinnin toteutustavan ja suorituskyvyn yhteyksiä ja pohdittiin, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät.
Insinöörityö paljasti, miten työn tilaajan mittalaitteen suorituskyky vertautuu kilpaileviin laitteisiin, ja työn tuloksia pystytään hyödyntämään markkinoinnissa tuotteen vahvuuksia esiteltäessä. Mittalaite suoriutui kilpailijoitaan paremmin mittaustarkkuudessa, vasteajassa, lämpötilaolosuhteessa mittaamisessa ja stabiilisuudessa. Työn tulokset myös perustelevat tilaajan patentoidun mikrohehkun ja Fabry–Pérot’n interferometrin käyttöön perustuvan anturiteknologian käytön järkevyyttä.
Suorituskykyä testattiin neljällä eri tavalla. Mittaustarkkuustestissä tarkkailtiin laitteiden kykyä näyttää oikein erisuuruisissa pitoisuuksissa. Vasteaikatestissä tarkkailtiin laitteiden kykyä ja nopeutta reagoida ympäristön hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin. Mittaus lämpötila-alueen yli-testissä mitattiin laitteen kykyä näyttää oikein myös kovissa olosuhteissa. Laitteiden elinikätestausta suoritettiin altistamalla laite olosuhteeseen ja tarkkailemalla, miten laitteen näyttämä reagoi pitkiin ajanjaksoihin rasituksessa.
Laitteet myös purettiin koteloistaan ja tutkittiin, millaista teknologiaa niiden sisältä löytyy. Laitteista pyrittiin löytämään anturin ja koteloinnin toteutustavan ja suorituskyvyn yhteyksiä ja pohdittiin, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät.
Insinöörityö paljasti, miten työn tilaajan mittalaitteen suorituskyky vertautuu kilpaileviin laitteisiin, ja työn tuloksia pystytään hyödyntämään markkinoinnissa tuotteen vahvuuksia esiteltäessä. Mittalaite suoriutui kilpailijoitaan paremmin mittaustarkkuudessa, vasteajassa, lämpötilaolosuhteessa mittaamisessa ja stabiilisuudessa. Työn tulokset myös perustelevat tilaajan patentoidun mikrohehkun ja Fabry–Pérot’n interferometrin käyttöön perustuvan anturiteknologian käytön järkevyyttä.