”Et mä vaan niinku lopetan ja sit mä oon töissä…” : kuvaus opioidikorvaushoidosta irrottautumisen ydintekijöistä – korvaushoidossa olevien näkökulmia
Munck, Joonas (2016)
Munck, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315676
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää opioidikorvaushoidon lopettamista tavoittelevien näkökulmasta korvaushoidosta irrottautumisen ydintekijöitä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä kuvataan korvaushoidon irrottautumista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on antaa lisätietoa Helsingin kaupungin korvaushoidosta irrottautumisen toimintamallin toteuttamisen tueksi ja tätä kautta edistää suunnitelmallista korvaushoidosta irrottautumista.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapaa ja tiedon tuottajina toimi neljä Helsingin päihdepoliklinikalla korvaushoidossa olevaa, korvaushoidon lopettamista tavoittelevaa henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmin ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Korvaushoidosta irrottautuminen näyttäytyi vaativana prosessina tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuottaman tiedon valossa. Korvaushoidosta irrottautumisen ydintekijöiksi nousivat; korvaushoidon irrottautumiseen liittyvä tieto, irrottautumisen lähtökohdat, suunnitelmallisuus sekä päihdepoliklinikan toiminta. Korvaushoidon irrottautumiseen liittyvä tieto liittyi oleellisesti myös muihin ydintekijöihin, korvaushoidosta irrottautumisen lähtökohtien huomioimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä päihdepoliklinikoiden toimintaan. Tiedon vastaanottamisessa ja antamisessa pitäisi huomioida myös oikea tilanne, missä ja miten se tapahtuu. Tiedon lisäksi keskeistä oli luottamuksellisuus. Luottamuksellinen yhteistyösuhde klinikan henkilökuntaan, omahoitajaan ja lääkäriin sekä avoin irrottautumisen lähtökohtien säännöllinen reflektointi monipuolisen annetun tiedon kanssa auttavat suunnitelmallista korvaushoidosta irrottautumista jatkossa. Kokemustiedolla voisi olla myönteistä vaikutusta irrottautumista tavoittelevien tapaamisten lisäksi klinikoiden toimintaan sekä tapaamisilla voisi olla myönteinen vaikutus luottamuksellisen hoitosuhteen muodostumiseen.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapaa ja tiedon tuottajina toimi neljä Helsingin päihdepoliklinikalla korvaushoidossa olevaa, korvaushoidon lopettamista tavoittelevaa henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmin ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Korvaushoidosta irrottautuminen näyttäytyi vaativana prosessina tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuottaman tiedon valossa. Korvaushoidosta irrottautumisen ydintekijöiksi nousivat; korvaushoidon irrottautumiseen liittyvä tieto, irrottautumisen lähtökohdat, suunnitelmallisuus sekä päihdepoliklinikan toiminta. Korvaushoidon irrottautumiseen liittyvä tieto liittyi oleellisesti myös muihin ydintekijöihin, korvaushoidosta irrottautumisen lähtökohtien huomioimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä päihdepoliklinikoiden toimintaan. Tiedon vastaanottamisessa ja antamisessa pitäisi huomioida myös oikea tilanne, missä ja miten se tapahtuu. Tiedon lisäksi keskeistä oli luottamuksellisuus. Luottamuksellinen yhteistyösuhde klinikan henkilökuntaan, omahoitajaan ja lääkäriin sekä avoin irrottautumisen lähtökohtien säännöllinen reflektointi monipuolisen annetun tiedon kanssa auttavat suunnitelmallista korvaushoidosta irrottautumista jatkossa. Kokemustiedolla voisi olla myönteistä vaikutusta irrottautumista tavoittelevien tapaamisten lisäksi klinikoiden toimintaan sekä tapaamisilla voisi olla myönteinen vaikutus luottamuksellisen hoitosuhteen muodostumiseen.